tiistai 10. syyskuuta 2019

Paremman tetin eväät


Helsingin sanomat uutisoi 6.9. TET-harjoittelusta nuorten näkökulmasta ja 8.9. Talous ja nuoret säätiön, TAT:n asiantuntijat kommentoivat asiaa työnantajan tulosuunnasta. 

Oppilaat määrittelivät hyvän TET-paikan sellaiseksi, jossa saa tehdä riittävästi itselle sopivia ja monipuolisia töitä. Monet arvostivat sitä, jos oli mahdollisuus oppia jotakin aivan uutta. Useimpien mielestä onnistuneen TET:n luo hyvä ja lämmin työpaikan ilmapiri. Nämä eivät vaikuta mitenkään ylivoimaisilta vaatimuksilta. Kuitenkin moni nuori pettyy. Työpaikassa ei ole riittävästi tekemistä, perehdytys ei toimi, nuori jätetään yksin tai ilmapiiri on lannistava, kuten Helsingin Sanomissa haastatellut nuoret olivat jaksonsa kokeneet.

Työnantajien näkökulmasta hyvä TET-kokemus on kaikkien etu. Hyvän TET-jakson aikana nuori pääsee tunnistamaan omia vahvuuksia, oppimaan hyödyllisiä taitoja ja saa arvokasta kokemusta tulevaisuutta varten. Työnantaja voi parhaimmillaan sytyttää kipinän ja saada innokkaita nuoria kesätöihin ja ylipäätään kiinnostumaan alasta.  

OAJ on osallistunut keskusteluun ehdottamalla, että opetushallitus teettäisi työnantajille sopivan oppaan. Oppaassa olisi mallipohja TET-jakson toteuttamissuunnitelmaksi ja yrityksiä kannustettaisiin laatimaan oma suunnitelma, jolloin tet-oppilaan ottaminen olisi helpompaa ja sujuvampaa.

LUODE-hanke on luonut oppaan TÖIHIN SIITÄ nuorille tettiläisille. Seuraava vaihe on saada mukaan opojen lisäksi eri oppiaineen opettajia, jotka ohjeistaisivat oppilaita oman sisältönsä lähtökohdista tarkastelemaan työpaikkaa ja sen mahdollisuuksia. Esimerkiksi biologian opettaja ohjeistaisi tarkkailemaan kestävän kehityksen teemoja, äidinkielen opettaja viestintä ja some-ratkaisuja yrityksessä ja yhteiskuntaopin opettaja työelämän muutostrendejä ja niin edellleen. Kolmas vaihe olisi luontevasti oppaan teko työnantajan tarpeisiin.

TAT:n KUN KOULU LOPPUU -sivusto on paras mahdollinen paikka tällaisille ohjeille ja oppaille. LUODE-hankkeessa ollaan todella iloisia yhteistyöstä TAT:n osaajien kanssa. Sivusto voisi ottaa sisältöihinsä myös työnantajille suunnatun oppaan. 

Anja Kuhalampi
#luodehanke#työelämä#nuoretjatyö#uusityö#tet#kunkoululoppuu#työllistyminen

torstai 5. syyskuuta 2019

Taidelähtöisillä menetelmillä tulevaisuuteen


Helsingin sanomien mielipidepalstalla on kirjoiteltu Taiteen roolista tulevaisuuden työelämässä. Näkemyksiään ovat lausuneet Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki, teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala ja viimeksi asiantuntijat Milla Minerva Mertanen ja Anna Jussilainen Lasten ja nuorten säätiöstä.

Mertanen ja Jussilainen korostavat taiteen merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassamme ja tulevaisuuden työelämässä. Erityisesti tämä koskee nuoria, jotka vasta astuvat työelämään. Nuorten elämä- ja tulevaisuustaitojen vahvistaminen auttaa heitä voittamaan pelkoja ja ylittämään esteitä. Olen täysin samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa. Taidelähtöiset menetelmät ja taide sinänsä ovat avain tulevaisuuden haasteiden ja muutosten ennakointiin.

LUODE-hankkeessa keskiössä on nuorten työelämätaitojen kehittäminen luonto- ja taide-elämysten avulla. Kaikissa hankkeen aktiviteeteissa on läsnä luovuus ja taidemenetelmien hyödyntäminen - joko otollisen ilmapiirin luomiseen tai taiteellisen prosessin kokonaisvaltaiseen kokemiseen. 

Taidetyöskentelyssä on olennaista eräänlainen ”siirtymäobjekti”-kokemus. Ohjaajat luovat hyvän tekemisen ilmapiirin, kannattelevan ympäristön, jossa taidemenetelmät imaisevat nuoret kuin huomaamatta mukaansa tekemiseen. Taide antaa mahdollisuuden käsitellä kiperiäkin ongelmia ja tuntemuksia. Nuori voi kertoa muulle ryhmälle esimerkiksi työstämästään maataideteoksesta turvallisesti etäältä mutta samalla sisällyttää objektiin runsaasti omia tunteitaan, toiveitaan tai uhkakuviaan. 

Taidemenetelmien kautta nuoret voivat oppia yhteistyötaitoja ja rohkeutta, saada onnistumisen ja uuden oppimisen kokemuksia. Taiteellisen prosessin pidempi läpikäyminen saattaa antaa jollekulle ensimmäisen maistiaisen intensiivisestä keskittymisestä, mielikuvituksen rikkaudesta tai omista vahvuuksista. 

Taide- ja kulttuuriala on merkityksellinen tulevaisuuden rakentaja. Alan vahvistaminen on satsaus parempaan tulevaisuuteen, empaattisten ja innovatiivisten ihmisten Suomeen.

Anja Kuhalampi
#luodehanke#taide#kulttuuri#taidelähtöiset menetelmät#soveltavataide#nuoret#tulevaisuudentyö




  

maanantai 5. elokuuta 2019

Aktiivitaitoja tuleviin muutoksiin




 Marcus Ziemann haastatteli tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniusta  4.8.2019. Wileniuksen mukaan elämä on tähän saakka pyörinyt ihmisen perustarpeiden ympärillä. Meille on riittänyt, että suuhun on saanut syötävää, on ollut paikka missä asua, puoliso, kavereita ja mahdollisuus hiukan toteuttaa itseään.

Mutta perustarpeiden tyydyttämisessä on nykyaikana käynyt huonosti. Ostamme valtavasti krääsää, syömme aivan liikaa ja aiheutamme suunnattomia ympäristöongelmia. Tämä perustarpeiden ylityydytys on saanut meidät jumiin.
Nyt ihmiskunnan on otettava seuraava loikka. Se tarkoittaa, että ihmiset eivät enää itsekkäästi ajattele, mitä maailma voi antaa minulle, vaan alkavat kiinnostua omasta panoksestaan maailman hyväksi.
– Olemme menossa sellaiseen maailmaan, jossa ihmiset tarvitsevat mielekkyyttä. Meille ei enää riitä, että huolehdimme pelkästään perustarpeista, sanoo Wilenius.
Teknologiamaa Suomi voisi kaikessa tässä olla edelläkävijä. Wilenius uskoo, että jos joku maa onnistuu ottamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa kokonaisvaltaisen loikan, niin se on pieni ja ketterä Suomi.
Toinen iso muutoksen kohde on Wileniuksen mukaan työelämä. Ihmisiä kiinnostaa tulevaisuudessa puhuttaessa ympäristöasioiden lisäksi yleensä myös työ, oppiminen ja koulutus.
Wilenius kertoo, että tutkimusten mukaan hierarkia on menestyvissä yrityksissä matala. Edistykselliset organisaatiot luottavat tiimeihin ja antavat niiden päättää omista asioistaan. Menestyneissä yrityksissä myös kommunikoidaan taitavasti, mikä mahdollistaa uuden oppimisen. Organisaatiot kuitenkin toimivat edelleen sillä periaatteella, että vain joillakin on oikeus tai velvollisuus vaikuttaa. Tässä tulee Wileniuksen mukaan tapahtumaan kuitenkin kulttuurinmuutos. Ihmiset vaativat, että yrityksiä ei voi enää johtaa heitä kuulematta.
Markku Wilenius peräänkuuluttaa aktiivitaitoja. Taitoja, joilla oma työpanos tehdään tarpeelliseksi ja tarjotaan aktiivisesti. Kiinteitä työpaikkoja, joihin vain mennään säännöllisesti tekemään töitä palkan eteen, on yhä vähemmän.
Ensimmäistä avaintaitoa Wilenius kutsuu planetaarisen elämän taidoksi. Se on taito ymmärtää, miten elollinen järjestelmä toimii. Toinen Wileniuksen avaintaito on kompleksisuustaito. Se tarkoittaa, että vaikka maailmassa informaatiota on koko ajan enemmän, ajatus pysyisi silti selkeänä. Kolmantena listalla ovat luovuustaidot. Wileniuksen mukaan tällä vuosisadalla tarvitaan taitoa löytää uusia näkökulmia vanhoihin ongelmiin. Tuoreiden näkökulmien hakeminen vaatii ajatukselta liikkuvuutta.  Neljäntenä taitona Wilenius mainitsee empatiataidot. Taito korostuu, koska ihmiset ja tieto liikkuvat jatkuvasti enemmän. Kun tänä päivä noin puolella maailman ihmisistä on mahdollisuus olla aktiivisia verkon kautta, kymmenen vuoden päästä se voi olla jo 90 prosenttia maailman väestöstä.
Referoinut 
Anja Kuhalampi 
#luodehanke#tulevaisuustaidot#tulevaisuudentyöelämä#nuoret#aktiivitaidot