tiistai 12. marraskuuta 2019

Merkityksellinen lähiluonto


Outi Rantalan ja Riikka Puhakan artikkeli Engageing with nature: nature affords well-being for families and young people in Finland käsittelee luonnon hyvinvointivaikutuksia suomalaisten nuorten ja lapsiperheiden keskuudessa. Tutkijoiden mukaan tietoisuus luonnon terveysvaikutuksista ja lähiluonnossa liikkumisen hyödyistä on kasvanut. 

Puhakka ja Rantala viittaavat alan tutkimuksiin, joiden mukaan luonnossa oleskelu kohentaa itsetuntoa ja mielialaa, vähentää vihantunnetta sekä vaikuttaa myönteisesti tunteisiin ja käyttäytymiseen. Useat tutkijat vakuuttavat luontokontaktien laskevan stressiä lisäävän ongelmanratkaisu- ja keskittymiskykyä sekä parantavan elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.

Tärkeänä Rantala ja Puhakka näkevät sen, miten lapsi tai nuori on yhteyksissä luontoon ja sen, paljonko hän viettää aikaa luonnossa. Tietyt taidot kehittyvät vain liikkumalla ja oleilemalla luonnossa – esimerkiksi taito pukeutua vuodenajan mukaan, liikkua erilaisissa maastoissa, keksiä tekemistä luonnossa ja nähdä luonnon yksityiskohtia. 

- Suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät luontoa monipuolisesti virkistäytymiseen, kertovat Rantala ja Puhakka.
Luontoympäristössä voi tavata ystäviä, mutta sieltä etsitään myös yksityisyyden ja vapauden kokemuksia. Telttailu tai mökkeily mahdollistaa intensiivisen yhdessäolon. Tutkijat näkevät, että pidempi vuorovaikutus ympäröivän luonnon kanssa lisää tietoisuutta vuodenaikojen ja sään vaikutuksesta omaan toimintaan ja olemiseen sekä auttaa huomioimaan läheisiä ihmisiä uusin tavoin.

- Mahdollisuudet harjaantua toimimaan luonnossa vaihtuvissa olosuhteissa ja sopeutuminen muuttuviin sääilmiöihin ja uusien luonnossa toimimisen tapojen kehittäminen ovat pitkällä aikavälillä kestävämpiä ratkaisuja kuin esimerkiksi laskettelurinteiden ja hiihtolatujen lumettaminen, korostavat tutkijat.

Kaupunkialueiden lähiluonnosta tulisi heidän mukaansa löytyä ympäristöjä, jotka houkuttelevat lapsia ja nuoria vapaaseen olemiseen ja leikkimiseen luonnossa. Kauempana asutuskeskuksista sijaitsevien luontokohteiden, kuten kansallispuistojen, tulisi olla saavutettavissa myös julkisin kulkuvälinein.

Päätelmissään kirjoittajat tulevat siihen tulokseen, että lähimatkailua tulisi Suomessa edistää ja kiinnittää huomiota siihen, kuinka lapsia ja nuoria voidaan kannustaa harjaantumaan aktiivisiksi luonnossa toimijoiksi ja kuinka heidän luontosuhteiden kehkeytymisen prosessejaan voidaan tukea. Erilaisten luontoympäristöjen säilymisen ja saavutettavuuden takaaminen luovat pohjan, jonka varaan lähimatkailua voidaan tulevaisuudessa kehittää.


Outi Rantala & Riikka Puhakka (2019): Engageing with nature: nature affords well-being for families and young people in finland, Children’s Geographies, DOI.
Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1080/14733285.2019.1685076
teksti: referoinut Anja Kuhalampi kuvat: Elina Elme
#luodehanke#luonto#luontomatkailu#lähiluonto#retkeily#luontoyhteysmenetelmät#

torstai 24. lokakuuta 2019

Arviointitutkimus ja nuoriso 2.0 -kirjoitussarja


Nuorisotutkimusverkosto on aloittanut kiinnostavan kirjoitussarjan ajankohtaisesta aiheesta. LUODE-hankkeessakin aihepiiri on hyvin tuttu, sillä hankkeessa tehdään arviointitutkimusta, joka kohdistuu nuorten osallistumiin pilotteihin ja pajoihin. Lisäksi tuotetaan tietoa nuorten arjesta, arvo- ja elämismaailmasta. Menetelminä käytetään soveltavan toimintatutkimuksen menetelmiä kuten osallistuvaa havainnointia. 

LUODE-hankkeessa nähdään tutkimuksen merkittävä rooli tulosten juurruttamisen ja levittämisen kannalta. On myös tärkeää saada jo hankkeen aikana tietoa toimenpiteiden toimivuudesta, että voidaan välittömästi tehdä korjausliikkeitä toiminnassa.

Nuorisotutkimusverkoston Näkökulma-sarjassa käynnistyy moniääninen Arviointitutkimus ja nuoriso 2-0 -kirjoitussarja. Verkoston tutkijoiden mielestä arviointitutkimuksille vaikuttaa olevan runsaasti tilausta tällä hetkellä. Tutkimukselta toivotaan enemmän tukea käytännön toiminnan kehittämiseen mutta myös poliittisen päätöksenteon tueksi. Toisaalta hanke- ja projektimaailma vaatii indikaattoreita ja toiminnan laadun arviointia.

Kirjoitussarja avaa arviointitutkimuksen ulottuvuuksia ja teemoja. Kirjoittajat pohtivat arviointitutkimuksen tekemistä erilaisissa ympäristöissä, erilaisille tilaajille ja erilaisilla menetelmillä. Äänessä ovat sekä nuorisotutkijat että nuorten parissa työskentelevät. Sarjaan on tullut jo kolme puheenvuoroa.

Kirjoitussarja alkaa Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laineen kirjoittamalla sarjan avaustekstillä Arviointitutkimusta tiedeaktivismina ja kansalaistoimintana. Laine avaa uutta hallitusohjelmaa ja näkee, että sitä on mahdollista lukea hallituksen halukkuutena tehdä yhteistyötä tutkimusmaailman kanssa. Hän pohtii Näkökulma-tekstissään arviointitutkimusten tekemistä akateemisena yhteiskuntaan osallistumisen muotona.  
- Vaikka Rinteen hallitusohjelma on kaikkien aikojen pisin, voi selvitysten ja arviointien laajaa kirjaamista pitää eräänlaisena arviointitutkimusten, asiantuntija- ja selvitystyön arvonantona: uusi hallitus haluaa tehdä politiikkaa, joka perustuu tutkittuun tietoon, kuvaa Laine. 

Korkeakouluharjoittelija Riikka Hynninen kirjoittaa artikkelissaan siitä, miten etnografista havainnointia tehdessään tutkija on kentällä kokonaisena ihmisenä. 
- Osallistuva havainnointi voi olla hyvinkin fyysistä, ja kuinka monimuotoisesti tutkija voikaan   liikkua havainnoimassaan ympäristössä ja syventää ymmärrystään kentän tapahtumista olemalla avoin omien tunteidensa ja kehollisten kokemustensa tulkitsemiselle, sanoo Hynninen. 
Anja Kuhalampi
#luodehanke#nuorisotutkimus#arviointitutkimus#hankkeet#nuortenääni#osallistuvahavainnointi#toimintatutkimus


Tutkija Eemeli Hakoköngäs kokemassa samoja köysilaskeutumisen jännityksen hetkiä kuin nuoret.

perjantai 27. syyskuuta 2019

Ihmisen kokoisia ja näköisiä tavoitteita


Mahdollisuuksia nuorille -seminaaripäivässä OKM:ssä kuultiin uuden hallitusohjelman strategisista kärjistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Merja Niemi kertoi uuden hallitusohjelman keskiössä olevan ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen. Näiden muutosten nähdään muuttavan Suomea ja maailmaa ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. 

- Muutoksen keskellä politiikan on tarjottava ihmisille turvaa ja toivoa paremmasta huomisesta ja turvattava ihmisten hyvinvointi. Talouspolitiikan näkökulmasta se tarkoittaa se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta, kuvailee Merja Niemi hallituksen tavoitteita. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea lähdetään rakentamaan seuraavien strategisten kärkien kautta:

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikka -tavoite korostaa, että Suomella on hyvät mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaiseen ekologiseen jälleenrakentamiseen vakaan ja kestävän yhteiskuntarakenteen, koulutetun väestön ja korkean teknologiaosaamisen maana.

Kokoaan suurempi Suomi Euroopassa ja maailmalla -tavoite liittyy merkitykseltään kaikkein kauaskantoisimpiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkehitykseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ympäristön elinkelpoisena säilyttämiseen. Näihin asioihin vaikuttaminen edellyttää Suomelta mahdollisimman laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia. 

Elinvoimainen Suomi, liikenneverkot ja maatalous -tavoite ymmärtää Suomen hyvät edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana vahvuuksiensa vuoksi. Elinvoimaisen Suomen menestyksen avain on kyvyssä tarttua muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarjota niihin ratkaisuja.

Turvallinen oikeusvaltio Suomi, sen kehittäminen ja puolustuspolitiikka -tavoitteessa Suomi nähdään maailman turvallisimpana maana. Jos sellaisena haluamme säilyä Suomen on huolehdittava sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja arjen turvallisuudesta.

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -tavoite huomioi työllisyyden myönteisen kehittymisen viime vuosien aikana. Työttömyys on alentunut kaikissa ryhmissä. Suomen kaltaisissa talouksissa merkittävin tuottavuutta parantava tekijä on osaaminen ja teknologinen kehitys.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi -tavoitteessa painotetaan, kuinka suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille pohjoismainen hyvinvointimallimme on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen ei ole investoitu vain siksi, että siihen on ollut varaa, vaan jotta vaurastuisimme kansakuntana.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -painottaa koulutuksen olevan paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan. Tasa-arvoisen yhteiskunnan tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.

Näitä tavoitteita on helppo ymmärtää ja ottaa vastaan – ainakin paremmin kuin edellisen hallitusohjelman kiky- ja kasvustrategioita. LUODE-hankkeeseen peilaten nämä vaikuttavat inhimillisemmiltä ja ihmisen kokoisilta tavoitteilta. Voisin jopa väittää pienen hankkeemme osaltaan edistävän useampaa strategista tavoitetta.

Anja Kuhalampi
#luodehanke#hallitusohjelma#osaaminen#kestäväkehitys#työllisyys#oikeudenmukaisuus#hiilineuraalius#tasa-arvo#työmarkkinat#sivistys