Kohti työelämää
Peruskoulun työelämään tutustumisjaksojen (TET) tarkoituksena on antaa
nuorelle esimerkkejä erilaisista ammateista. Nuori pääsee itse näkemään ja
kokemaan hetken työelämässä. Seiskalla tutustutaan yleensä koulun henkilökunnan
tehtäviin. Oppilas voi olla päivän tai kaksi esimerkiksi koulun siistijän tai
keittiöhenkilökunnan apuna. Kasilla kurkistetaan koulun ulkopuoliseen
työelämään. Ysillä nuori saa lisää kokemuksia ja tutustuu lähemmin yrityksen
toimintaan tekemällä avustavia työtehtäviä.
LUODE – luonto ja taide nuorten
työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankkeen tavoitteena ja intohimona on
auttaa nuoria kohti parempaa työelämää. Nuorille tarjotaan erilaisia kokemus-
ja toimintaympäristöjä, joissa he voivat syventää yhteistyö- ja
vuorovaikutustaitoja, kriittistä ajattelua, luovuutta ja sisäistä yrittäjyyttä.
Näitä työelämässäkin tarvittavia taitoja opetellaan luonnon, liikunnan,
taiteen, median ja yrittäjyyskasvatuksen avulla. Lisäksi hankkeessa keskitytään
TET-jaksojen kehittämiseen.
Lahden kaupungin sivistyksen palvelualue osallistuu aktiivisesti tähän suunnittelutyöhön. Kevään aikana Lahden
koulujen opinto-ohjaajat ovat työskennelleet TET-verstaan nimellä kulkevissa
workshopeissa, joissa on pohdittu muun muassa onnistuneita TET-jaksoja sekä
voisiko erilaisilla oheismateriaaleilla edistää nuorten oppimista työelämään
tutustumisjaksolla. Opinto-ohjaajien mukaan parhaimmillaan tutustumisjakso antaa todellista
kokemusta alalta ja vahvistaa
nuoren tulevaisuuden suunnitelmia. Onnistumiset ja itsetunnon kohoaminen
tukevat nuoren kasvua. Harjoittelusta
saattaa poikia kiva kesätyö tai työharjoittelupaikka jatkossa. Vaihtoehtoisesti
nuori voi jakson jälkeen todeta, ettei ala ollutkaan häntä varten.
Opinto-ohjaajat kantavat huolta siitä, miten aktivoida ja rohkaista nuoria etsimään mahdollisimman monipuolisia, heitä itseään kiinnostavia paikkoja. Saavatko nuoret riittävästi tietoa eri ammateista tai yrityksistä? Miten ruokkia nuorten unelmia? Miten saada nuoret kiinnostumaan työelämästä?LUODE-hanke teki kartoituksen, jossa työnantajilta (38) ja oppilailta (303) kysyttiin heidän kokemuksistaan TET-jaksoista.
Työnantajien haastattelut antavat hyvän tuntuman asenteista tettiläisiä kohtaan ja siitä, millaisia uudistuksia kaivataan harjoittelujaksoon. Työpaikkojen erot ovat huomattavia. Toisissa paikoissa näyttää olevan selkeät sävelet: “koko henkilökuntamme on ohjeistettu ottamaan nuori hyvin vastaan” tai ”suhtaudumme tettiläisiin myönteisesti ja haluamme tukea nuorta tulevaisuuden uunnitelmissa”.Toisessa ääripäässä työnantajat kertovat turhautuneena, ettei ole aikaa opastaa nuoria ja siksi päädytään rutiinitehtäviin. Joskin samaan aikaan podetaan huonoa omaatuntoa: “enemmänkin voitaisiin panostaa nuoren kohtaamiseen”. Mainittiin toki, että halutaan ottaa nuoria ja kantaa näin yhteiskunnallista vastuuta. Osa on silti päättänyt: ”me emme ota enää ollenkaan tettiläisiä, koska ei ole riittävästi tekemistä heille”.
Työnantajien asenteet peilautuvat tettiläisten vastauksissa. Siellä missä nuoret otetaan hyvin vastaan, he tuntevat itsensä hyödyllisiksi ja oppivat uutta. He saavat myös käyttää omaa osaamistaan. Siellä missä kiireiltä ei ehditä nuorta ohjaamaan, he puolestaan turhautuvat: ”ei ollut mitään tekemistä” tai ”en tavannut muita työntekijöitä”.
Kaiken kaikkiaan kartoitus antoi kuvan, jossa TET nähdään tarpeellisena, mutta eri tahot suhtautuvat toisiinsa varoen. Opot pelkäävät kuormittavansa työnantajia liikaa, jos jalkautuvat harjoittelupaikkoihin. Työnantajat puolestaan toivovat vilkkaampaa vuorovaikutusta opojen kanssa ja ylipäätään tietoa koulun asettamista tavoitteista jaksoille.
TET-jaksojen kehittämiseen suunnitellaan tukimateriaalia, joka ohjaa oppilaan toimintaa työpaikalla kohti omia mielenkiinnon kohteitaan. Työpaikoilla idea oheismateriaaleista toivotetaan tervetulleeksi. Itseohjautuvan tekemisen avulla nuori voi ottaa aktiivisemman roolin, eikä vain odottaa työnantajalta annettuja tehtäviä.
Nuorten avovastauksissa oli paljon huudahduksia, joissa kerrotaan ”opin paljon uutta”, ”opin vastuunkantamista”, ”opin huolellisuutta” tai ”töissä tarvitaan kärsivällisyyttä”, ”tajusin mitä on olla kuusi tuntia jalkojen päällä” ja ”ymmärsin työelämän toimintatapoja”. Näitä myönteisiä ja realistisia kokemuksia tulee tarjota nuorelle. Ei ole yhdentekevää, millaisia ovat ensi kontaktit työelämään.
Opinto-ohjaajat kantavat huolta siitä, miten aktivoida ja rohkaista nuoria etsimään mahdollisimman monipuolisia, heitä itseään kiinnostavia paikkoja. Saavatko nuoret riittävästi tietoa eri ammateista tai yrityksistä? Miten ruokkia nuorten unelmia? Miten saada nuoret kiinnostumaan työelämästä?LUODE-hanke teki kartoituksen, jossa työnantajilta (38) ja oppilailta (303) kysyttiin heidän kokemuksistaan TET-jaksoista.
Työnantajien haastattelut antavat hyvän tuntuman asenteista tettiläisiä kohtaan ja siitä, millaisia uudistuksia kaivataan harjoittelujaksoon. Työpaikkojen erot ovat huomattavia. Toisissa paikoissa näyttää olevan selkeät sävelet: “koko henkilökuntamme on ohjeistettu ottamaan nuori hyvin vastaan” tai ”suhtaudumme tettiläisiin myönteisesti ja haluamme tukea nuorta tulevaisuuden uunnitelmissa”.Toisessa ääripäässä työnantajat kertovat turhautuneena, ettei ole aikaa opastaa nuoria ja siksi päädytään rutiinitehtäviin. Joskin samaan aikaan podetaan huonoa omaatuntoa: “enemmänkin voitaisiin panostaa nuoren kohtaamiseen”. Mainittiin toki, että halutaan ottaa nuoria ja kantaa näin yhteiskunnallista vastuuta. Osa on silti päättänyt: ”me emme ota enää ollenkaan tettiläisiä, koska ei ole riittävästi tekemistä heille”.
Työnantajien asenteet peilautuvat tettiläisten vastauksissa. Siellä missä nuoret otetaan hyvin vastaan, he tuntevat itsensä hyödyllisiksi ja oppivat uutta. He saavat myös käyttää omaa osaamistaan. Siellä missä kiireiltä ei ehditä nuorta ohjaamaan, he puolestaan turhautuvat: ”ei ollut mitään tekemistä” tai ”en tavannut muita työntekijöitä”.
Kaiken kaikkiaan kartoitus antoi kuvan, jossa TET nähdään tarpeellisena, mutta eri tahot suhtautuvat toisiinsa varoen. Opot pelkäävät kuormittavansa työnantajia liikaa, jos jalkautuvat harjoittelupaikkoihin. Työnantajat puolestaan toivovat vilkkaampaa vuorovaikutusta opojen kanssa ja ylipäätään tietoa koulun asettamista tavoitteista jaksoille.
TET-jaksojen kehittämiseen suunnitellaan tukimateriaalia, joka ohjaa oppilaan toimintaa työpaikalla kohti omia mielenkiinnon kohteitaan. Työpaikoilla idea oheismateriaaleista toivotetaan tervetulleeksi. Itseohjautuvan tekemisen avulla nuori voi ottaa aktiivisemman roolin, eikä vain odottaa työnantajalta annettuja tehtäviä.
Nuorten avovastauksissa oli paljon huudahduksia, joissa kerrotaan ”opin paljon uutta”, ”opin vastuunkantamista”, ”opin huolellisuutta” tai ”töissä tarvitaan kärsivällisyyttä”, ”tajusin mitä on olla kuusi tuntia jalkojen päällä” ja ”ymmärsin työelämän toimintatapoja”. Näitä myönteisiä ja realistisia kokemuksia tulee tarjota nuorelle. Ei ole yhdentekevää, millaisia ovat ensi kontaktit työelämään.
Anja Kuhalampi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti