sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Eväitä tulevaisuuden kohtaamiseen


 


LUODE-hanke päättyi virallisesti 28.2.2021. Alaotsikko Luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä kuvaa hyvin sitä, millaisia tavoitteita hankkeella oli. Luonto ja taide ymmärrettiin arvokkaiksi oppimisympäristöiksi, jotka loivat mahdollisuuksia kasvulle ja kehittymiselle kokonaisvaltaisesti koskettavien elämysten kautta. Nuorille haluttiin antaa eväitä tulevaisuuden työelämää varten, sillä työ tulee entistä enemmän olemaan verkostomaista vuorovaikutusta, jossa on huomioitava inhimillisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmat. LUODE-hanke halusi tarjota nuorille kokemuksia, jotka vahvistaisivat taitoja hallita käynnissä olevaa kiihtyvää muutosta; kokemuksia, joita reflektoimalla nuoret voisivat oppia oleellisia asioita itsestä, toisista ja ympäröivästä maailmasta.

 Luonto ja taide oppimisympäristönä

Luontoa käytettiin välineenä nuorten aktivoimiseen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen. Lukuisat tutkimukset osoittavat luonnon myönteiset hyvinvointi- ja terveysvaikutukset: luonto elvyttää stressistä, kohottaa mielialaa sekä parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Erityisesti Vierumäen, Suomen ladun ja Outward Bound Finlandin vaellus- ja melontaretkien sekä kalliolaskeutumisen yhteydessä heräteltiin nuorten innostusta liikkua luonnossa, sisäistää kestävän kehityksen ajatuksia ja ottaa vaativiakin tehtäviä vastaan. Luontoretket sisälsivät uusien taitojen oppimista, vastuunottoa ja omien rajojen rikkomista. 

 Nuoret kuvasivat luonnossa olemista (Kasvun maisemia, 2020, 68):

”Niin ehkä semmoisen keskittymisen kannalta, semmoisen pysähtymisen kannalta tää on tosi hyvä. Niin luonto saa ihmisen toimimaan ihan eri lailla. Tosi vaikeaa selittää, mutta siellä rauhottuu ihan eri lailla kuin missään muualla.”

 

”kun pääsee täs seikkailuelämystoiminnassa kun pääsee ylittämään itsensä ja tekee sellaisia juttui, mitä ei välttis muuten tekis.”

Taidepiloteissa nuoret oppivat yhteistyökykyä, epävarmuuden sietoa ja kurinalaisuutta. Palautteen antaminen ja saaminen lisäsivät itsearvostusta ja empatiaa. Taiteelliseen prosessiin osallistumisen voimauttavista vaikutuksista on monia tutkimuksia. Esimerkiksi musiikin tekemisen yhteydessä ja sen kautta syventyvän motivaatiotason on todettu luovan hyvää oloa ja lisäävän sosiaalisia kontakteja, mikä johtaa aktiivisempaan ja motivoituneempaan elämään. Taideyliopiston Luovaa lauluntekoa, Kirjoittamisen iloa ja Suomen ladun digivalokuvauksen kurssit tarjosivat valtavasti iloa ja inspiraatiota osallistujille (Kasvun maisemia, 2020, 81,88 ja 97):

 

”Kurssi antoi minulle etenkin itsevarmuutta laulunkirjoittajana. Ennen kurssia ajattelin, että enhän minä voi tehdä biisejä, en minä osaa. - - Sain kokonaisen biisin tehtyä, joka oli minulle suuri saavutus, sillä en ollut tehnyt sitä aiemmin.”

 

”- - kurssin aloittaminen oli hyvin jännää ja halusin haastaa itseäni kirjoittaa eri tavalla omasta näkökulmasta. Aluksi tietysti hävetti [oma teksti] ihan kauheasti, mutta sitten lopuksi tuli sellainen ylpeä ja iloinen olo.”

Reflektoinnin merkitys korostui kaikessa toiminnassa. Luontoretkien ja taidepajojen tekemisiin palattiin aina jälkeenpäin. Ohjaajat kannustivat nuoria sanoittamaan omia kokemuksiaan ja sitä kautta lisäämään nuorten itseymmärrystä ja –tuntemusta. Parhaimmillaan keskustelut johtivat syvällisiin pohdintoihin tulevaisuudesta, oman elämän arvosta ja itselle tärkeistä asioista (Kasvun maisemia 2020, 64 ja 68):

 

”Välillä horjahdin [kalliolaskeutumisessa] pari kertaa - - Nyt mä ehkä aattelen sitä kokemusta siten, että joskus elämässäkin tulee asioita, jotka horjuttaa, mut aina niistäkin on mahdollista selvitä.”

 

”- - seikkailu ei ole se pääpaino, vaan justiin se itsetutkiskelu ja oppiminen, mikä tässä on koko ajan läsnä. Ja ryhmässä toimitaan paljon, mikä antaa sosiaalisiakin valmiuksia.”

 

”Lisäksi elämänhaluni on palannut kirjoittaessani ja haaveilen jo uudesta opiskelupaikasta, aion vaihtaa alaa joka oikeasti inspiroisi minua ja en enää itkisi sitä, että olen vielä hukassa.”

 Humanistinen yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyyskasvatuksen törmäytys taidekasvatuksen ja seikkailupedagogiikan kanssa synnyttivät uudenlaisen lähestymistavan yrittäjyyteen. LUT:n tutkijoiden fasilitoimana ja kaikkien osatoteuttajien voimalla aloimme pohtia yrittäjyyskasvatuksen nykyistä eetosta, joka kumpuaa taloudellisen kasvun ja työllisyyden tavoitteista ja sen arvopohjassa näyttäisi painottuvan voittoon tähtäävä tehokkuustavoite. Miltä yrittäjyyskasvatus näyttäisi, jos siihen liitettäisiin hyvinvoinnin ja hyvän elämän arvopohja – ihmisenä kasvu – ja yritystoiminnan ensisijaisena tarkoituksena olisi hyvän tuottaminen ympäröivälle maailmalle? Näiden kysymysten saattamana rakentui Humanistinen yrittäjyyskasvatusmalli sekä ”Kartta maailmaan, jonka haluat” -materiaali tueksi toisen asteen työssäoppimisen jaksoille.

Nuoret itse sanoittivat toiveitaan työstä ja yrittäjyydestä (Kasvun maisemia 2020, 41):

                                                                                              

 "- - hyvä fiilis, tekee sitä mitä tykkää”,

”- - työn johon päädyn tulee olla sellainen josta nautin ja saan  toteuttaa itseäni jollain tapaa. Haluan että työ jota teen on merkityksellistä muillekin kuin itselleni ja haluan että saan vaikuttaa maailmaan työlläni”.

”Näen sen [yrittäjyyden] mahdollisuutena toteuttaa omaa juttuaan.”

Merkityksellisyys korostui työelämätoiveissa monella tapaa: ”haluan auttaa, jos jollain ei ole hyvä olla”, ”tehdä asioita niin että vahvuuteni olisi hyödyksi”, ”jos pystyn vaikuttamaan johonkin itselleni tärkeään asiaan. Jos pystyn tekemään jotakin muutosta.”, ”autan ihmisiä tai maapalloa”.

Työelämään tutustumisjaksoihin materiaalia

Perusasteen työelämään tutustumisjaksot saivat materiaalipaketin Töihin siitä – opas työelämään tutustujalle. Se sai innoituksensa oppilaille, opoille ja työnantajille tehdyn kartoituksen tuloksista. Meille hanketoimijoille muodostui yhteinen näkemys tarpeesta rikastaa ja monipuolistaa TET-jaksojen sisältöjä. Lisäksi koettiin tärkeäksi tasavertaistaa työpaikkoja keskenään, sillä erilaisten työpaikkojen mahdollisuudet työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen sekä monipuolisiin työtehtäviin vaihtelivat suuresti. Ajatukset konkretisoituivat täytettävän oppaan muotoon, jonka tavoitteena on toimia linkkinä koulun ja työelämän sekä oppiaineiden ja työn tekemisen välillä. Oppaan tarkoituksena on auttaa sekä työnantajaa että eri oppiaineiden opettajia TET-jakson sisältöjen syventämisessä – ja mikä tärkeintä – kannustaa nuorta toimimaan itsenäisesti työpaikalla sekä auttaa tarkastelemaan työelämää yksittäisiä työtehtäviä laajemmin. Sähköisesti täytettävä vihko löytyy Talous ja nuoret säätiön -sivustolta.

Laaja verkosto

Kolmen vuoden aikana karttui laaja osaajien ekosysteemi. Jo itsessään hankekonsortio oli kattava: kolme yliopistoa, toisen asteen oppilaitos ja kaksi kolmannen sektorin toimijaa. Suomen ladulla oli aktiivisia osastoja ympäri Suomen, Outward Bound Finland ry:n verkostoista löytyi kokeneita luontoalan kouluttajia ja kansainvälisiä kontakteja, Vierumäki rikastutti hanketta Suomen seikkailukasvattajien verkostolla, Taideyliopiston piiristä saimme mukaan ympäristötaiteilijoita, taidekasvattajia ja musiikkipedagogeja, LUT:n tutkijoiden kansallinen ja kansainvälinen yrittäjyyskasvatusverkosto ja yrittäjyystutkimus kasvattivat sisällöllistä osaamista. Helsingin yliopisto toi sosiaalipsykologian osaamista, joka puolestaan avarsi näkökulmia yrittäjyyteen. Hankkeessa luotiin kontakteja myös nuorisotutkimuksen verkostoon, ulkonaopettamisen ammattilaisiin ja ympäristökasvattajiin. Toivottavasti näissä verkostoissa jatkuvat ja jalostuvat kaikki ne innovaatiot, joita LUODE-hakkeessa syntyi.

 

 

 Anja Kuhalampi

 #luodehanke #nuoret #tulevaisuudentyö #yrittäjyyskasvatus #taidekasvatus #seikkailupedagogiikka #TET-jakso #TTO-jakso #kokemuksellinenoppiminen

Linkkejä materiaaleihin:

 www.luodehanke.fi

Kasvun maisemia – uusia näköaloja nuorten kanssa työskentelyyn http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-615-3 

Humanistisen yrittäjyyskasvatuksen kirppupeli http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669633

Töihin siitä – opas työelämään tutustujalle https://www.kunkoululoppuu.fi/tet/tet-tehtavia-eri-oppiaineisiin/

Kartta maailmaan, jonka haluat https://www.lahdenyliopistokampus.fi/wp-content/uploads/2021/02/LUT-Kartta-maailmaan-jonka-haluat.pdf

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Kuka suojelee kiusattua?


Hämmentyneenä ja ahdistuneena olen seurannut uutisointia Koskelan tapahtumista, jossa kolme nuorta surmasivat lastensuojelun asiakkaana olevan nuoren pojan. Ehkä eniten kirjoittelussa on vaivannut eri instituutioiden ja viranomaisten ristiriita puheiden ja tekojen välillä.

”Lastensuojelu tekee aina parhaansa suojellakseen jokaista lasta ja nuorta”, vakuuttavat lastensuojelun työntekijät. Samaan hengenvetoon he korostavat ettei lastensuojelu toimi tyhjiössä ja viittaavat koulujen ja oppilashuollon resursseihin. Siis siihen, onko koulupsykologeja, kuraattoreita, terveydenhoitajia ja koululääkäreitä tarpeeksi.Vastuuta sysätään toisiin instanssehin.

Kouluista vastaavat johtajat ja rehtorit eivät esimerkiksi ota Koskela-tapauksessa suoraan kantaa poliisin tietoihin uhrin pitkään jatkuneesta koulukiusaamisesta. He antavat kyllä ymmärtää, että tänä päivänä on tehty useita toimenpiteitä koulukiusaamisen kitkemiseksi ja että vakavissa tapauksissa ”olemme moniammatillisessa yhteistyössä poliisin ja lastensuojelun kanssa”.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohto puolestaan kertoo, etteivät kouluviranomaiset voi kommentoida yksittäisen oppilaan asioita. Varsinkaan, kun meneillään on poliisin esitutkinta. Joskin koulun työntekijöiden mielestä sosiaalitoimen väki ei aina kerro heille riittävästi nuoren asioista. Tämän vuoksi koulun työntekijät kokevat usein tekevänsä päällekkäistä työtä sosiaalitoimen kanssa.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukaan vaitioloja salassapitosäädökset estävät sosiaalityöntekijää jakamasta asiakasta koskevia tietoja muutoin kuin asiakkaan luvalla. Kuitenkin hyvin ponnekkaasti ilmaistaan monissa yhteyksissä, kuinka "koulun ja sosiaalitoimen välisen yhteistyön tulee olla avointa vuorovaikutusta" - salassapitosäädökset huomioiden.

Apulaispormestari viestittää, että nuoriin liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia eikä niitä siksi pysty kommentoimaan. Hänen näkemyksensä mukaan isossa mittakaavassa yhteiskunnan on pystyttävä suojaamaan sen tarpeessa olevia mutta ”on ymmärrettävä kuitenkin viranomaistoiminnan mahdollisuuksien rajallisuus epätäydellisessä maailmassa.”

Vaikuttaa siltä, että poliisi ottaa ainoana vastuuta myöntämällä epäonnistumisen ja  sanomalla: ”me, yhteiskunta, emme tee tarpeeksi. Lastensuojelun ammattilaiset ovat toistuvasti ottaneet esiin keinojensa ja voimavarojensa riittämättömyyden. Mikään ei silti muutu, perustetaan vain lisää työryhmiä ja pidetään kokouksia”.

 Anja Kuhalampi

#luodehanke#koulukiusaaminen#lastensuojelu#väkivalta#sosiaalitoimi#koulu