Koulua ilman seiniä, OSA 1

Uusi perusasteen opetussuunnitelma vihittiin käyttöön syksyllä 2016. Vuosi vuodelta opetussuunnitelman mukana tuomat kujeet ja monialaiset projektit tulevat myös yläasteen työjärjestykseen. Opetussuunnitelman tavoitteena on kasvattaa oppilaista elämästä innostuneita aktiivisia oppijoita, jotka osaavat hakea tietoa eri lähteistä ja muokata löytämäänsä tietoa laaja-alaisiksi kokonaisuuksiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa tietotekniikan entistä vahvempaa hyödyntämistä, opettajilta pientä ajattelutavan muutosta opetuksessaan sekä ennen kaikkea luokkahuoneesta poistumista. Aikaisemman asiapainotteisen sekä yksityiskohtiin pureutuvan osaamisen sijaan nyt tähdätään kasvattamaan nuoria aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi, taitaviksi ajattelijoiksi sekä itsestään ja toisistaan huolehtiviksi kansalaisiksi. Alla Ylen havainnollistama kuva Opetushallituksen tavoitteista laaja-alaisen osaamisen saavuttamiseksi.

Salpausselän yläasteen taitomatka

Koska LUODE-hanke haluaa olla etujoukoissa edistämässä nuorten osaamista, hyvinvointia sekä luovaa ajattelua, päätimme tarttua aiheeseen koko joukkueen voimin. Idea yhteistyöstä Salpausselän koulun 9.-luokkien kanssa syntyi talven Seikkailukasvatuspäivillä verkostoituessa ja taustalla ajatus siitä, että myös nykyiset 9.-luokkalaiset saisivat maistiaisen uudesta opetussuunnitelmasta. Yhteisprojektin nimi ”Koulu ilman seiniä - Taitomatka” juontaa juurensa ajatukseen, jossa ’taito’ sanalla tarkoitetaan muutakin kuin kykyä laskea matematiikkaa, potkaista palloa tai kykyä kirjoittaa hienoa esseetä. Yhteisellä taitomatkallamme ’taito’ tarkoittaa mm. kykyä ratkaista eteen tulevia haasteita tiiviissä vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa, mahdollisuuksia oppia huolehtimaan itsestään ja selviytymään arjessa sekä tutustua yrittäjämäiseen tapaan toimia. Kuluvan lukuvuoden aikana tarjoamme oppilaille lukuisia mahdollisuuksia oppia uusia asioita luovasti eri aloja yhdistellen ja aina kun mahdollista luokkahuoneen taakse jättäen. Haluamme siis edistää elämän taitoja.

Taitomatkallaan mukana olevat nuoret pääsevät oppimaan uusia taitoja jokaisen LUODE-hankkeessa mukana olevan toimijan organisoimissa tapahtumissa seuraavasti:

• Suomen Urheiluopisto Vierumäki sekä Outward Bound Finland järjestävät luontoon suuntautuvia kokemuksellisia seikkailuja, joissa nuoret pääsevät tekemään täysin uusia asioita uudessa ympäristössä, reflektoimaan kokemuksiaan yksin ja yhdessä sekä ratkomaan eteen tulevia haasteita yhdessä muun ryhmän kanssa. Yhteinen projektimme alkaakin Melonnan ABC -nimisellä leirillä, josta lisää myöhemmin.
• LUT Lahti organisoi nuorille maistiaisen yrittäjyyteen ja siihen mitä tarkoittaa yrittäjämäinen toimintatapa. Yrittäjämäistä toimintaa voimme jokainen osaltamme havaita jopa arkisissa askareissamme etenkin silloin kun ponnistelemme yhteisen tavoitteen eteen.
• Taideyliopiston kanssa nuoret pääsevät tuottamaan omaa musiikkia, joka tullaan liittämään aikaisemmalla melontaretkellä saatuihin kokemuksiin ja tunnelmiin. Musiikki onkin tarkoitus liittää taustaksi videolle, jolla nuoret kuvailevat tunnelmiaan koko projektin aikana. Itse tekemiensä videoiden ja musiikin on tarkoitus kuvastaa nuorten fiiliksiä pitkin kouluvuotta visuaalisessa ja taiteellisessa muodossa.
• Talven tultua Suomen Latu puolestaan antaa nuorille mahdollisuuden tutustua lumenveistoon sekä kouluttautua vapaaehtoiseksi ohjaamaan lumenveistoa perheille lahtelaisissa talviurheilu- ja perhetapahtumissa. Näin ollen nuorilla on mahdollisuus alkaa kartoittamaan kokemusta eri aloilta ja saada jopa ensimmäisiä merkintöjä omaan CV:een!

Kaikki lukuvuoden ajalle suunnitellut toteutukset liitetään vahvasti laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin ja pyritään siten tarjoamaan myös noin viidellekymmenelle Salppurin 9.-luokkalaiselle mahdollisuus tutustua uuden opetussuunnitelman mukana tuomiin mahdollisuuksiin. Nykyiset ysit kun muuten olisi viimeinen vuosikurssi, joka kulkee koko koulupolkunsa läpi vanhaa opetussuunnitelmaa mukaillen. Nuorten kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia on mukana pohtimassa myös tutkija Helsingin Yliopistolta, joka seuraa nuorten matkaa pitkin lukuvuotta. Tavoitteenamme tietenkin on herätellä opetushallituksen kauniit ajatukset laaja-alaisesta osaamisesta henkiin ja pyrkiä konkretisoimaan sanoja teoiksi. Raapustelemme aiheesta pitkin kouluvuotta ja keväämmällä kuulemme, miten olemme tavoitteessamme onnistuneet.





Ensimmäisistä Melonnan ABC-retkien kokemuksista kuullaankin jo aivan pian!

Kynän varressa Paavo, Suomen Urheiluopistolta



Kuvassa esimakua ensimmäisen retken iltamelonnalta.





#luodehanke #vierumäki #outwardboundfinland #kouluailmanseiniä #melonta #uusiops #OPS2016 #seikkailukasvatus

Kohti työelämää

Peruskoulun työelämään tutustumisjaksojen (TET) tarkoituksena on antaa nuorelle esimerkkejä erilaisista ammateista. Nuori pääsee itse näkemään ja kokemaan hetken työelämässä. Seiskalla tutustutaan yleensä koulun henkilökunnan tehtäviin. Oppilas voi olla päivän tai kaksi esimerkiksi koulun siistijän tai keittiöhenkilökunnan apuna. Kasilla kurkistetaan koulun ulkopuoliseen työelämään. Ysillä nuori saa lisää kokemuksia ja tutustuu lähemmin yrityksen toimintaan tekemällä avustavia työtehtäviä.  

LUODE – luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankkeen tavoitteena ja intohimona on auttaa nuoria kohti parempaa työelämää. Nuorille tarjotaan erilaisia kokemus- ja toimintaympäristöjä, joissa he voivat syventää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kriittistä ajattelua, luovuutta ja sisäistä yrittäjyyttä. Näitä työelämässäkin tarvittavia taitoja opetellaan luonnon, liikunnan, taiteen, median ja yrittäjyyskasvatuksen avulla. Lisäksi hankkeessa keskitytään TET-jaksojen kehittämiseen. 

Lahden kaupungin sivistyksen palvelualue osallistuu aktiivisesti tähän suunnittelutyöhön. Kevään aikana Lahden koulujen opinto-ohjaajat ovat työskennelleet TET-verstaan nimellä kulkevissa workshopeissa, joissa on pohdittu muun muassa onnistuneita TET-jaksoja sekä voisiko erilaisilla oheismateriaaleilla edistää nuorten oppimista työelämään tutustumisjaksolla. Opinto-ohjaajien mukaan parhaimmillaan tutustumisjakso antaa todellista kokemusta alalta ja vahvistaa nuoren tulevaisuuden suunnitelmia. Onnistumiset ja itsetunnon kohoaminen tukevat nuoren kasvua.  Harjoittelusta saattaa poikia kiva kesätyö tai työharjoittelupaikka jatkossa. Vaihtoehtoisesti nuori voi jakson jälkeen todeta, ettei ala ollutkaan häntä varten.


Opinto-ohjaajat kantavat huolta siitä, miten aktivoida ja rohkaista nuoria etsimään mahdollisimman monipuolisia, heitä itseään kiinnostavia paikkoja. Saavatko nuoret riittävästi tietoa eri ammateista tai yrityksistä? Miten ruokkia nuorten unelmia? Miten saada nuoret kiinnostumaan työelämästä?LUODE-hanke teki kartoituksen, jossa työnantajilta (38) ja oppilailta (303) kysyttiin heidän kokemuksistaan TET-jaksoista.


Työnantajien haastattelut antavat hyvän tuntuman asenteista tettiläisiä kohtaan ja siitä, millaisia uudistuksia kaivataan harjoittelujaksoon. Työpaikkojen erot ovat huomattavia. Toisissa paikoissa näyttää olevan selkeät sävelet: “koko henkilökuntamme on ohjeistettu ottamaan nuori hyvin vastaan” tai ”suhtaudumme tettiläisiin myönteisesti ja haluamme tukea nuorta tulevaisuuden uunnitelmissa”.Toisessa ääripäässä työnantajat kertovat turhautuneena, ettei ole aikaa opastaa nuoria ja siksi päädytään rutiinitehtäviin. Joskin samaan aikaan podetaan huonoa omaatuntoa: “enemmänkin voitaisiin panostaa nuoren kohtaamiseen”. Mainittiin toki, että halutaan ottaa nuoria ja kantaa näin yhteiskunnallista vastuuta. Osa on silti päättänyt: ”me emme ota enää ollenkaan tettiläisiä, koska ei ole riittävästi tekemistä heille”.

Työnantajien asenteet peilautuvat tettiläisten vastauksissa. Siellä missä nuoret otetaan hyvin vastaan, he tuntevat itsensä hyödyllisiksi ja oppivat uutta. He saavat myös käyttää omaa osaamistaan. Siellä missä kiireiltä ei ehditä nuorta ohjaamaan, he puolestaan turhautuvat: ”ei ollut mitään tekemistä” tai ”en tavannut muita työntekijöitä”.

Kaiken kaikkiaan kartoitus antoi kuvan, jossa TET nähdään tarpeellisena, mutta eri tahot suhtautuvat toisiinsa varoen. Opot pelkäävät kuormittavansa työnantajia liikaa, jos jalkautuvat harjoittelupaikkoihin. Työnantajat puolestaan toivovat vilkkaampaa vuorovaikutusta opojen kanssa ja ylipäätään tietoa koulun asettamista tavoitteista jaksoille.


TET-jaksojen kehittämiseen suunnitellaan tukimateriaalia, joka ohjaa oppilaan toimintaa työpaikalla kohti omia mielenkiinnon kohteitaan. Työpaikoilla idea oheismateriaaleista toivotetaan tervetulleeksi. Itseohjautuvan tekemisen avulla nuori voi ottaa aktiivisemman roolin, eikä vain odottaa työnantajalta annettuja tehtäviä.


Nuorten avovastauksissa oli paljon huudahduksia, joissa kerrotaan ”opin paljon uutta”, ”opin vastuunkantamista”, ”opin huolellisuutta” tai ”töissä tarvitaan kärsivällisyyttä”, ”tajusin mitä on olla kuusi tuntia jalkojen päällä” ja ”ymmärsin työelämän toimintatapoja”. Näitä myönteisiä ja realistisia kokemuksia tulee tarjota nuorelle. Ei ole yhdentekevää, millaisia ovat ensi kontaktit työelämään.

Anja Kuhalampi

#luodehanke#tulevaisuudentyö#elämätaidot#tet#nuoret#työharjoittelu#ammatit

TEN KOMMENTTEJA TET_JAKSOISTA

Seinäjoelta luoteeseen

Hieman yhtäkkisesti tuli pöydälleni Luode-hanke, jonka koulutuksia oli jo järjestänyt Seinäjoella. Luode -hanke on yksi kolmesta työpöydälläni olevasta hankkeesta, joten aluksi monenlaiset ajatukset risteilivät mielessäni. Mian siirtyminen Taideyliopiston sisällä uusiin tehtäviin tuli yllätyksenä, koska kaikesta hänen tekemisestään näkyi aito innostus Luode-hankkeeseen. Olin selvillä Taideyliopiston Luode -hankkeen toteutusten sisällöistä Seinäjoella, mutta nyt mukaan siis tulisi uusia kaupunkeja: Lahti ja Raahe. Jonkin verran jopa jännitti, koska viimeisen kymmennen vuoden aikana, niin ESR, EAKR kuin Seinäjoen Yliopistokeskuksen hankkeet, olin toteuttanut yksin - niin projektipäällikkönä kuin kouluttajana. Molemmista uusista kaupungeista oli minulla kokemusta vain lomailijana tai urheilun kautta pelikentillä pesäpallo-, salibandy- ja lentopallojoukkueiden valmentajana. 

 

Hanke on kuitenkin lähtenyt käyntiin vasta hiljattain joten vain pieneltä takamatkalta lähdetään matkaa taittamaan. Toivottavasti oma kokemukseni työstä lasten ja nuorten parissa Kansanopistossa, urheilujoukkueiden valmentajana sekä substanssini taiteen ja varsinkin musiikin parissa ovat auttamassa ja viemässä hanketta kohti onnistumisia ja vaikuttavuutta. Hanketyössä usein hankkeen vaikuttavuus mitataan vasta hankkeen jälkeen: mitä jäljelle jää, kun me lähdemme tästä. Olemme onnistuneet vakiinnuttamaan toimia, saamaan merkittävää muutosta, uusimaan kuluneita ja kangistuneita rakenteita sekä luomaan uutta hyvää pöhinää. Kolmen lapsen isänä kannan suurta huolta nuorista ja varsinkin nuorista pojista. Heidän hiljaisuuden ja dropoutit haluaisin muuttaa tulevaisuuteen innostuneesti ja luottavaisesti suhtautuvaksi matkaksi: onnistumisiksi ja iloiseksi tekemiseksi. Toisen viikon maanantaina - eilen, oli kolme eri palaveria ja päivä menikin lähes täysin näiden puitteissa. Tiistaina aloin jo itsenäisemmin työskentelemään minulle annettujen tehtävien parissa. Olen alusta asti kokenut oloni hyvin tervetulleeksi koko työyhteisöön. 

 

Näillä mietteillä olen matkalla ensimmäiseen tapaamiseen Lahteen Sitoumus 2050-tapahtumaan, jossa tapaan lähes koko hankeryhmän. Kutkuttavaa jännitystä ja poreilevaa innostusta tuntien olen aloittamassa työtäni osana hankkeen työryhmää. Etäisyydet ovat ehkä vähän pidemmät Seinäjoelta kuin Helsingistä, mutta toteuttaja olemme yhtä kaikki samaa Taideyliopistoa.

#luodehanke

Petri aistimassa fiiliksiä Pikku-Veskussa Sitoumus2050-tapahtumassa.