Linkki yrittäjäkyselyyn

Hei ysiluokkalainen,

alla olevasta linkistä pääset vastaamaan LUODE -hankkeen yrittäjyyskyselyyn. Pohdi asioita omasta näkökulmastasi, äläkä stressaa oikeinkirjoituksesta tai kielioppisäännöistä - olemme kiinnostuneita juuri sinun ajatuksistasi sellaisena kuin ne ovat! Kiitos vastauksistasi jo etukäteen.

https://link.webropolsurveys.com/S/06E0F65BA1232AF0

OAJ:ltä ehdotuksia työelämäjaksojen kehittämiseksi

Ehdotuksia työelämäjaksojen kehittämiseksi

Helmikuun lopulla julkistettiin Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvitys, miten työelämään tutustumis- eli tet-jaksot toteutetaan peruskouluissa ja millaisia näkemyksiä ja kokemuksia oppilailla on jaksoista. Julkaisutilaisuudessa OAJ nosti esiin omat näkemyksensä, jotka kutkuttavasti ovat linjassa LUODE-hankkeen tet-selvitysten kanssa.

OAJ perään kuulutti opetushallitusta ja ministeriöitä tukemaan työelämään tutustumista. Selvityksen mukaan koulujen työelämään tutustumisjaksot ovat monille yläkoulun oppilaille myönteinen kokemus. Jaksoilla oppilaiden on mahdollista saada motivoivia kokemuksia työelämästä ja tukea omiin ammattivalintoihin. Mutta on kuitenkin joukko oppilaita, jotka eivät koe tet-jaksoista olevan hyötyä. Selvityksessä, jossa kartoitettiin 66 oppilaan kokemuksia ja 29 opettajan näkemyksiä, noin kolmasosa yhdeksännen luokan oppilaista kuvasi jaksoja koskevia kokemuksiaan kielteisesti. Samankaltaisia olivat LUODE-hankkeessa tehtyjen kartoituksen tulokset.

-          Tämä selvitys osoittaa, että jaksoihin liittyy ongelmia, joita ratkaisemalla tet-jakson vaikuttavuutta ja oppilaiden yhdenvertaisuutta voitaisiin lisätä. Yksi näistä haasteista on se, miten pystymme takaamaan jokaiselle oppilaalle tet-harjoittelupaikan ilman perhetaustan vaikutusta, lapsiasiavaltuutettu Kurttila toteaa.

OAJ:n mielestä, jotta työelämään tutustuminen olisi sisällöllisesti yhtä laadukasta kaikille oppilaille, Opetushallituksen tulisi laatia yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työnantajille suunnattu valtakunnallinen opas työelämään tutustumisesta.

Oppaassa kerrottaisiin, millainen voisi olla tet-oppilaan päivä tai viikko ja mitä tet-jaksoon olisi hyvä sisällyttää. Oppaassa pitäisi olla oma osio työpaikalla olevalle oppilaan työpaikkaohjaajalle siitä, mitä kaikkea ohjaajan on hyvä ottaa huomioon ja mitä laki säätää töistä, joita oppilaalla voidaan teettää. 

Oppaassa olisi hyvä olla myös mallipohja tet-jakson toteuttamissuunnitelmaksi. Samalla voitaisiin suositella, että yritykset laativat omat suunnitelmansa, jolloin tet-oppilaan ottaminen olisi helpompaa ja työpaikan tet-osaaminen kehittyisi kerta kerralta, kun oppilailta kerättäisiin palautetta ja ideoita. Myös palautteen keräämistä varten voisi valtakunnallisessa oppaassa olla erilaisia mallipohjia.

Tätä kaikkeahan me jo teemme LUODE-hankkeessa. TÖIHIN SIITÄ -vihkonen voi osoittautua hyvinkin arvokkaaksi!

Anja Kuhalampi

#luodehanke#työelämätaidot#nuoret#työelämääntutustuminen#tet#työllisyys#uusityö#tasa-arvo#yhdenvertaisuus#

Elämyspedagogiikasta tukea tulevaisuuteen

Sain käsiini tuoreen Katariina Krogeruksen seminaarityön Mun juttu -hankkeen pilotista, johon osallistui yhden 9.- luokan oppilaat. Toiminnasta vastasi luokan erityisluokanopettaja yhdessä Outward Bound Finland ry:n ohjaajan kanssa. Suunnitteluun osallistui heidän lisäksi luokan oppilaat.

Pilotin tavoitteena oli tukea nuoria peruskoulun siirtymävaiheessa, tarjota nuorille kokemuksia luontoliikunnasta, opettaa retkeilytaitoja ja luonnontuntemusta, tarjota mahdollisuuksia haasteiden kohtaamiseen, itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen sekä itsereflektiokyvyn harjoittamista. Pilotti sidottiin osaksi äidinkielen (S2), matematiikan, biologian, liikunnan, maantiedon ja yhteiskuntaopin opetusta.

Seminaariyön tarkoituksena oli laadullisen tapaustutkimuksen avulla selvittää, kuinka erään yhdeksännen luokan erityisoppilaat kokivat yhdeksännen luokan kevätlukukauden mittaisen elämyspedagogiikan jakson kokemuksien vaikuttaneen heidän pärjäämiseensä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Krogerus halusi selvittää, mitä tietoja ja taitoja he kokivat omaksuneensa jakson aikana. Häntä kiinnosti myös opettajan kokemukset elämyspedagogisen jakson järjestämisestä luokalleen, kuinka vaativaa ja toisaalta palkitsevaa tämänkaltainen vaihtoehtopedagogiikan käyttäminen menetelmänä on opettajalle.

Krogerus viittaa tutkijoihin (Marttila 2016, Matikainen 2016), joiden mukaan elämys - ja seikkailupedagogiikan erityinen vahvuus on siinä, että se hyödyntää erilaisia oppimisen muotoja, sillä syrjäytymisvaarassa ovat usein ne, jotka eivät suoriudu tai sopeudu kouluoppimisen malliin. Elämys- ja seikkailupedagoginen ajattelu - ja toimintatavat tukevat ihmiskeskeistä kasvatusta ja oppimista. Lisäksi ne tarjoavat keinoja tekemiseen ja itseilmaisuun, joita perinteinen kouluoppiminen ei aina tarjoa.

Elämyspedagogiikka sopii menetelmänä jokaiselle oppijalle, yksilön kyvyt, tiedot ja taidot huomioiden. Krogerus korostaa elämyspedagogiikan lisäävän inkluusion edistymistä kouluissa ja lisäävän myös kouluviihtyvyyttä, mikä tukee eri oppiainesisältöjä. Lisäksi elämyspedagogiikalla pystytään lisäämään nuorten tietoutta luonnosta, lisäämään aktiivisuutta ja kehittämään elämänhallintaan yhdistettyjä taitoja, kuten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemuksen kehittymistä. Krogeruksen mielestä elämyspedagogikalla on vaikutusta mutta aiheesta tarvittaisiin erityisesti kvalitatiivista tutkimusta lisää, jotta tulokset saataisiin paremmin jäsennettyä ja sanallistettua.

Tästä se lähtee. LUODE-hankkeesta on tekeillä ainakin kaksi gradua ja muutama tutkijoiden artikkeli. Tieto lisääntyy ja kumuloituu.

Anja Kuhalampi

#luodehanke#elämyspedagogiikka#seikkailupedagogiikka#nuoret#luonto