Elämyspedagogiikasta tukea tulevaisuuteen

Sain käsiini tuoreen Katariina Krogeruksen seminaarityön Mun juttu -hankkeen pilotista, johon osallistui yhden 9.- luokan oppilaat. Toiminnasta vastasi luokan erityisluokanopettaja yhdessä Outward Bound Finland ry:n ohjaajan kanssa. Suunnitteluun osallistui heidän lisäksi luokan oppilaat.

Pilotin tavoitteena oli tukea nuoria peruskoulun siirtymävaiheessa, tarjota nuorille kokemuksia luontoliikunnasta, opettaa retkeilytaitoja ja luonnontuntemusta, tarjota mahdollisuuksia haasteiden kohtaamiseen, itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen sekä itsereflektiokyvyn harjoittamista. Pilotti sidottiin osaksi äidinkielen (S2), matematiikan, biologian, liikunnan, maantiedon ja yhteiskuntaopin opetusta.

Seminaariyön tarkoituksena oli laadullisen tapaustutkimuksen avulla selvittää, kuinka erään yhdeksännen luokan erityisoppilaat kokivat yhdeksännen luokan kevätlukukauden mittaisen elämyspedagogiikan jakson kokemuksien vaikuttaneen heidän pärjäämiseensä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Krogerus halusi selvittää, mitä tietoja ja taitoja he kokivat omaksuneensa jakson aikana. Häntä kiinnosti myös opettajan kokemukset elämyspedagogisen jakson järjestämisestä luokalleen, kuinka vaativaa ja toisaalta palkitsevaa tämänkaltainen vaihtoehtopedagogiikan käyttäminen menetelmänä on opettajalle.

Krogerus viittaa tutkijoihin (Marttila 2016, Matikainen 2016), joiden mukaan elämys - ja seikkailupedagogiikan erityinen vahvuus on siinä, että se hyödyntää erilaisia oppimisen muotoja, sillä syrjäytymisvaarassa ovat usein ne, jotka eivät suoriudu tai sopeudu kouluoppimisen malliin. Elämys- ja seikkailupedagoginen ajattelu - ja toimintatavat tukevat ihmiskeskeistä kasvatusta ja oppimista. Lisäksi ne tarjoavat keinoja tekemiseen ja itseilmaisuun, joita perinteinen kouluoppiminen ei aina tarjoa.

Elämyspedagogiikka sopii menetelmänä jokaiselle oppijalle, yksilön kyvyt, tiedot ja taidot huomioiden. Krogerus korostaa elämyspedagogiikan lisäävän inkluusion edistymistä kouluissa ja lisäävän myös kouluviihtyvyyttä, mikä tukee eri oppiainesisältöjä. Lisäksi elämyspedagogiikalla pystytään lisäämään nuorten tietoutta luonnosta, lisäämään aktiivisuutta ja kehittämään elämänhallintaan yhdistettyjä taitoja, kuten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemuksen kehittymistä. Krogeruksen mielestä elämyspedagogikalla on vaikutusta mutta aiheesta tarvittaisiin erityisesti kvalitatiivista tutkimusta lisää, jotta tulokset saataisiin paremmin jäsennettyä ja sanallistettua.

Tästä se lähtee. LUODE-hankkeesta on tekeillä ainakin kaksi gradua ja muutama tutkijoiden artikkeli. Tieto lisääntyy ja kumuloituu.

Anja Kuhalampi

#luodehanke#elämyspedagogiikka#seikkailupedagogiikka#nuoret#luonto