Lahtelaisten 9-luokkalaisten käsityksiä yrittäjyydestä ja omista yrittäjyysvalmiuksistaan - Kehittämisajatuksia yrittäjyyskasvatukseen

      LUT-yliopiston tutkijat Tuija Oikarinen ja Suvi-Jonna Martikainen vierailivat keväällä 2019 kuudessa lahtelaisessa yläkoulussa ja kartoittivat yhteensä 23:n eri 9-luokan oppilaiden näkemyksiä yrittäjyydestä. Yhteensä 429 oppilasta vastasi mobiilikyselyyn, jossa kysyttiin heidän tulevaisuuden näkemyksiään, yrittäjyysvalmiuksiaan ja käsityksiään yrittäjyydestä. Vastaajista tyttöjä oli 198, poikia 210 ja 20 muun sukupuolista tai ei halunnut kertoa sukupuoltaan. 

9-luokkalaisten käsitykset yrittäjyydestä olivat varsin perinteisiä: paljon työtä, vähän vapaata, yksinäistä, vastuullista, stressaavaa ja riskialtista. ”Työtä jossa kaikki tulisi tehdä itse, suunnittelu, työnteko. Koko elämä muovautuu sen yrittämisen ympärille.” He arvelivat, että yrittäjyys vaatii paljon osaamista, luovuutta ja rohkeutta. Yrittäjyyttä arvostettiin ja sen katsottiin antavan mahdollisuuksia mielenkiintoiseen, rahallisesti ja henkisesti palkitsevaan työhön, omien juttujen toteutukseen ja itsensä herruuteen. Monet vastaajat tunnistivat yrittäjyyden molemmat puolet: ”Vaikuttaa raskaalta, mutta sen arvoiselta”

Vastaajista 24 eli 6 % arvioi ryhtyvänsä todennäköisesti yrittäjäksi, 54 % piti yrittäjyyttä mahdollisena ja 40 % ei nähnyt yrittäjyyttä vaihtoehtona. Yrittäjyydestä kiinnostuneiden nuorten vastauksissa korostui yrittäjyyden itsenäisyys ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Myös haasteet, kuten raha, riski ja työn paljous mainittiin. Yrittäjähenkisillä nuorilla oli ideoita ja he näkivät yrittäjyyden mahdollisuutena vaikuttaa. 95 % yrittäjiksi aikovista nuorista kertoi, että perheessä tai lähipiirissä on yrittäjiä. ”Äidilläni on yritys ja olen nähnyt kuinka paljon vapaampaa työnteko silloin on.” ”Isäni on yrittäjä joten tiedän siitä tosi paljon. Yrittäjyys ei ole ensimmäisenä unelmien listallani, mutta kyllä sekin monesti on mielessä käynyt. Tiedän, että yrittäjät joutuvat tekemään tosi paljon duunia”.

Kun yrittäjyyteen positiivisesti ja kielteisesti suhtautuvien nuorten vastauksia verrattiin keskenään, niin merkittävänä erona havaittiin, että yrittäjyyspositiiviset nuoret näkivät ympäröivässä maailmassa enemmän mahdollisuuksia luoville ratkaisuille ja itsensä toteuttamiselle. Sen sijaan eroja ei ollut henkilökohtaisissa ominaisuuksissa, kuten tavoitteellisuudessa, itseohjautuvuudessa, itseluottamuksessa, sinnikkyydessä, epävarmuuden siedossa tai yhteistyötaidoissa.  

Tulosten valossa näyttää, että jos nuoria halutaan kannustaa yrittäjyyteen, niin he tarvitsevat lisää tietoa yrittäjyydestä. Nyt moni vastasi, että ”En tiedä mitään yrittäjyydestä”. Tai sitten todettiin, että ”Koulussa siitä jankutetaan koko ajan joten nyt aina kun kuulen sanan ’yrittäjyys’ koulussa, minua alkaa ärsyttää”. Yrittäjyys näyttäytyy nuorille melko perinteisenä kivijalkaliiketyyppisenä yrittäjyytenä, kuten kampaamon, pulttipajan tai pitserian pitämisenä. Muidenkin yrittäjyysmuotojen, kuten bloggaamisen tai alustatalouden liiketoimintamallien tuominen yrittäjyyskasvatuksen opetussisältöihin olisi tarpeen. Yrittäjyyskasvatuksen painopistettä pitäisi laajentaa omien osaamisten, kyvykkyyksien ja sinnikkyyden korostamisesta ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien huomaamiseen.

Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia muiden viimeaikaisten tutkimusten ⁽¹⁾ kanssa, joissa korostetaan, että yrittäjyyskasvatuksessa olisi tärkeää: 

• Opetussisällön ja -tavan räätälöiminen vastaamaan nuoren omia mielenkiinnon kohteita
• Opetuksen kokemuksellisuus: autenttisten kokemusten saaminen ja niiden reflektoiminen 
• Ansaintalogiikkaan keskittymisen sijaan huomio ympäristöön vaikuttamiseen ja muille arvon tuottamiseen.

Jos yrittäjyyskasvatuksen ytimessä ei ensisijaisesti korosteta rahan ansaitsemista vaan ajatusta, kuinka omalla toiminnalla voi tuottaa arvoa ja iloa muille, niin tämä laajentaa yrittäjyyskasvatuksen opetusfilosofiaa. Arvon luominen voi olla pyyteetöntä. Tämä edistäisi, että yrittämisellä oppiminen koettaisiin merkitykselliseksi toiminnaksi, joka lisää iloa ja hyvinvointia. ”Haluan tehdä työkseni jotain luovaa ja itsenäistä, jolla on vaikutusta.”

Teksti: Tuija Oikarinen

(1) Jones, C., Penaluna, K. & Penaluna, A. (2019) The promise of andragogy, heutagogy and academagogy to enterprise and entrepreneurship education pedagogy. Education + Training, Vol. 61, No. 9, pp. 1170-1186.

Lackéus, M. (2017) Does entrepreneurial education trigger more or less neoliberalism in education? Education + Training, Vol. 59, No. 6, pp. 635 – 650.

Merkityksellinen lähiluonto

Outi Rantalan ja Riikka Puhakan artikkeli Engageing with nature: nature affords well-being for families and young people in Finland käsittelee luonnon hyvinvointivaikutuksia suomalaisten nuorten ja lapsiperheiden keskuudessa. Tutkijoiden mukaan tietoisuus luonnon terveysvaikutuksista ja lähiluonnossa liikkumisen hyödyistä on kasvanut. 

Puhakka ja Rantala viittaavat alan tutkimuksiin, joiden mukaan luonnossa oleskelu kohentaa itsetuntoa ja mielialaa, vähentää vihantunnetta sekä vaikuttaa myönteisesti tunteisiin ja käyttäytymiseen. Useat tutkijat vakuuttavat luontokontaktien laskevan stressiä lisäävän ongelmanratkaisu- ja keskittymiskykyä sekä parantavan elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.

Tärkeänä Rantala ja Puhakka näkevät sen, miten lapsi tai nuori on yhteyksissä luontoon ja sen, paljonko hän viettää aikaa luonnossa. Tietyt taidot kehittyvät vain liikkumalla ja oleilemalla luonnossa – esimerkiksi taito pukeutua vuodenajan mukaan, liikkua erilaisissa maastoissa, keksiä tekemistä luonnossa ja nähdä luonnon yksityiskohtia. 

- Suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät luontoa monipuolisesti virkistäytymiseen, kertovat Rantala ja Puhakka.

Luontoympäristössä voi tavata ystäviä, mutta sieltä etsitään myös yksityisyyden ja vapauden kokemuksia. Telttailu tai mökkeily mahdollistaa intensiivisen yhdessäolon. Tutkijat näkevät, että pidempi vuorovaikutus ympäröivän luonnon kanssa lisää tietoisuutta vuodenaikojen ja sään vaikutuksesta omaan toimintaan ja olemiseen sekä auttaa huomioimaan läheisiä ihmisiä uusin tavoin.

- Mahdollisuudet harjaantua toimimaan luonnossa vaihtuvissa olosuhteissa ja sopeutuminen muuttuviin sääilmiöihin ja uusien luonnossa toimimisen tapojen kehittäminen ovat pitkällä aikavälillä kestävämpiä ratkaisuja kuin esimerkiksi laskettelurinteiden ja hiihtolatujen lumettaminen, korostavat tutkijat.

Kaupunkialueiden lähiluonnosta tulisi heidän mukaansa löytyä ympäristöjä, jotka houkuttelevat lapsia ja nuoria vapaaseen olemiseen ja leikkimiseen luonnossa. Kauempana asutuskeskuksista sijaitsevien luontokohteiden, kuten kansallispuistojen, tulisi olla saavutettavissa myös julkisin kulkuvälinein.

Päätelmissään kirjoittajat tulevat siihen tulokseen, että lähimatkailua tulisi Suomessa edistää ja kiinnittää huomiota siihen, kuinka lapsia ja nuoria voidaan kannustaa harjaantumaan aktiivisiksi luonnossa toimijoiksi ja kuinka heidän luontosuhteiden kehkeytymisen prosessejaan voidaan tukea. Erilaisten luontoympäristöjen säilymisen ja saavutettavuuden takaaminen luovat pohjan, jonka varaan lähimatkailua voidaan tulevaisuudessa kehittää.


Outi Rantala & Riikka Puhakka (2019): Engageing with nature: nature affords well-being for families and young people in finland, Children’s Geographies, DOI.

Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1080/14733285.2019.1685076
teksti: referoinut Anja Kuhalampi kuvat: Elina Elme

#luodehanke#luonto#luontomatkailu#lähiluonto#retkeily#luontoyhteysmenetelmät#