Koulutuksen mallimaa?

OECD-raportti Investigating in Youth Finland julkistetiin 7.5.2019. Raportti käsittelee nuorille suunnattujen palvelujen toimivuutta. Arvioinnin kohteena ovat muun muassa toisen asteen koulutuksen opiskeluhuolto sekä työhallinnon, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen palvelut sekä KELA-palvelut.

Oli suuri yllätys, että Suomen nuorisotyöttömyys on setsemänneksi korkein OECD-maissa, heti Portugalin ja Ranskan jälkeen. Työllisyysaste on selvästi Norjaa ja Ruotsia alempi. 

Toinen yllätys oli kuinka valikoiva koulutusjärjestelmämme on. Noin 67% hakijoista hylätään korkeakouluopinnoissa kun OECD-maissa hylkäysprosentti on keskimäärin 30%.

Suomi ei taida ollakaan sellainen koulutuksen mallimaa, jota esimerkiksi aina Pisa-tulosten yhteydessä hehkutellaan. Raportista ilmenee myös, että erityisesti osaamistasoltaan heikommat nuoret kohtaavat vaikeuksia työelämässä. Kuilu osaajien ja NEET-nuorien välillä kasvaa koko ajan.

Raportissa esitellään pitkä suosituslistaus asioista, jotka auttaisivat Suomen tilanteeseen. Esimerkiksi vaaditaan helpotusta toiselta asteelta korkeakouluun siirtymiseen. Suositellaan myös korkeakouluasteen koulutusjärjestelmän kapasiteetin laajentamista.

Itselleni tuli mieleen musiikkiteatterilinjan ja kuvataidekoulun lakkauttaminen Lahden ammattikorkeakoulussa. Miksi se tehtiin? Mitä järkeä siinä oli? Esimerkiksi moni näyttelijäksi haluava nuori joutuu usein pakotetusti pitämään välivuosia, kun sisäänotto on niin vähäinen. Musiikkiteatterilinja antoi mahdollisuuden kulkea suoraa unelmaansa kohti ja antoi samalla hyvät eväät työllistymiseen.

Anja Kuhalampi

#luodehanke#OECDraportti#suomenkoulutusjäjestelmä#työllisyys#nuorisotyöttömyys