tiistai 5. helmikuuta 2019



teksti ja kuvat: Terhi Kangas


Toimisiko koulu ilman seiniä?

Salpausselän koulun ysiluokkalaiset testaavat valtakunnallisesti ainutlaatuisessa pilotissa, tehostuuko oppiminen luokan ulkopuolella. KIS-pilotin taidoista on hyötyä myös jatko-opinnoissa ja työelämässä.Lukujärjestyksessä lukee äidinkieltä ja terveystietoa, mutta Salpausselän koulun ysiluokkalaiset Rimma Miettinen ja Siiri Kujala tekevät luokkatovereidensa kanssa pihalla lumiveistoksia. Ruokailun jälkeen päivä jatkuu dokumenttivideoprojektilla, vaikka lukujärjestys väittää silloinkin toista. Kerran kuussa koulupäivät vietetään Koulu ilman seiniä -taitomatkalla, jota ohjaavat ulkopuoliset asiantuntijat.

Tällä kertaa Suomen Ladun järjestämässä Snow Pro -koulutuksessa nuoret rakentavat lumesta hyppyreitä, veistoksia ja lumiukkoja. Luonto ja taide yhdistyvät oppilaiden arjessa lähes huomaamatta.
– Tässä oppii samalla ryhmässä toimimista ja ohjaustaitoja. Saamme myös todistuksen, jonka kanssa voi ohjata itse lumenveistoa erilaisissa tempauksissa. Tällaiset koulupäivät ovat kivaa vaihtelua luokassa istumiselle, Miettinen kertoo.
Luovuus jatkuu iltapäivällä musiikin ja kuvan äärellä Taideyliopiston ohjaajien johdolla. Jokainen oppilas rakentaa tänään musiikin aiemmin tekemäänsä videoon. Oma sävellys yhdistetään syksyn melontaretkellä tallennettuihin kännykkävideoihin.
Syyskaudella nämä ysiluokkalaiset olivat siis vieläkin kauempana koulun seinistä. Kolmen päivän melontaretki Päijänteellä tuntuu olleen toistaiseksi pilotin vaikuttavin osuus oppilaille.
 - Olin juuri tullut uutena luokalle enkä olisi kouluympäristössä varmasti tutustunut luokkaani läheskään niin nopeasti. Kaikki auttoivat toisiaan retkeilytaidoissa. Tehtävä, jossa piti olla itsekseen metsässä tunti ilman kännykkää, teki todella hyvää, Kujala kertoo.


Oppilaan vahvuudet esiin
Erja Sulonen on yksi Lahden kaupungin kahdeksasta koulunuorisotyöntekijästä. Hän työskentelee Salpausselän koululla ja on ollut mukana suunnittelemassa LUODE-hankkeeseen kuuluvaa KIS-taitomatkaa muun työryhmän kanssa. Liikkeelle on lähdetty tärkeistä pohdinnoista: miten ysiluokkalaisia voisi tukea löytämään omat vahvuutensa ja valmistaa heitä työelämän haasteisiin?Vahvistavia eväitä annetaan pitkin kevättä erilaisin toteutuksin. Pitkillä välitunneilla on tarjolla mediataitoja, kuten kuvaustekniikoita ja editoinnin perusteita. Nuorille annetaan mahdollisuus toimia vertaisohjaajana erätaidoissa, kuten melonnassa, trangian käytössä ja teltan pystytyksessä. Koululla on oma teemapäivä monialaisen oppimiskokonaisuuden ympärillä. Repoveden vapaaehtoisesta Työelämätaidot haltuun luonnossa -leiristä osallistujat saavat todistuksen. KIS-lukuvuosi esitellään oppilaiden kanssa vanhemmille toukokuussa.
Täysin ongelmaton Koulu ilman seiniä -pilotti ei koulun näkökulmasta ole ollut.
Koulurakenteet eivät tue parhaalla tavalla uuden opetussuunnitelman toteutumista. On ollut mahtavaa huomata nuorissa syttynyt palo uudenlaiseen tekemiseen, mutta kaiken uuden sovittaminen koulun arkeen on välillä ollut haastavaa, Sulonen huomauttaa. Sitten hänellä onkin jo kiire kiikuttamaan kuumaa vettä ulkona lumenveistoa vasta aloittelevan ryhmän lämmikkeeksi. Opettajanhuonekin kahvitermoksineen on tänään viety kinosten keskelle.


Uutta opsia jalkauttamaan


Koulu ilman seiniä -pilotin (KIS) tavoitteet nousevat uudesta opetussuunnitelmasta, joka on saanut osakseen voimakastakin kritiikkiä. Osa asiantuntijoista pelkää itseohjautuvuuden ja perheille sälytettävän vastuun lisäävän eriarvoisuutta ja kytkevän jopa syrjäytymisen siemenen. KIS-työryhmän projektipäällikkö Paavo Heinonen Suomen Urheiluopistolta ja tutkija Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistolta tunnistavat hekin opetussuunnitelmasta haastavia elementtejä. Koululaisilta edellytetään osin taitoja, jotka ovat aikuisillekin vaikeita.
Pilottia sosiaalipsykologian vinkkelistä seuraavan tutkijan tehtävänä on selvittää tutkimuksellisin metodein, mikä nuorille on merkityksellistä ja mitä he haluavat tulevaisuudelta.
Vastauksista saadaan tärkeää tietoa opetuksen kehittämiseen. Myös vaikuttavuuden arviointi on tärkeää, jotta hankkeessa tehty työ juurtuisi arkeen osaksi laaja-alaista oppimista, Hakoköngäs kertoo.
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla, ja sitä rakennetaan jokaisessa oppiaineessa. Salpausselän koulu on nostanut painopisteikseen erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen sekä osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen. Nämä konkretisoituvat hyvin KIS-taitomatkalla ja erityisesti syksyn melontaretkellä. Heinonen teki retkellä useita positiivisia havaintoja. Luokasta poistuminen tekee hyvää kaikille, ja mitä monialaisemmin tekemistä tarjotaan, sen parempi. Kaikki eivät syty kaikesta.
Luontomiljöössä ja toiminnallisissa aktiviteeteissa esiin pääsevät nuorten kouluympäristössä piiloon jäävät taidot, joita tarvitaan jatko-opinnoissa ja tulevaisuudessa. Opettajatkin tunnistivat oppilaistaan uusia vahvuuksia.
Juttu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 30.1.2019


Katso myös ESS:n video, jossa Suomen Ladun Elli Keisteri-Sipilä kertoo LUODE-hankkeesta https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2516126




tiistai 15. tammikuuta 2019


Kohti uutta vaalikautta

Selasin viime vaalien aikaan tehtyä Nuorisotutkimusseuran analyysia Nuoruus vaaliohjelmissa: toimenpiteitä vaan ei toimintaa. Tutkijat tarkastelivat puolueiden vaaliohjelmia nuoruutta koskevien kysymysten näkökulmasta: mitkä näkökulmat tai teemat hallitsivat, mitkä jäivät katveeseen? Erityisen kiinnostavaa oli nuorista ja nuoruudesta piirtyvä kuva, joka ohjelmista oli tulkittavissa?

Nuorisotutkimuksessa nuoruutta on perinteisesti tarkasteltu itseisarvoisen tärkeänä ajanjaksona ja nuoria on arvostettu yhteiskunnallisina toimijoina, joilla on kykyä, halua ja oikeuksia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuina puolueohjelmat olivat tutkijoille karua luettavaa. Nuoret tulivat mainituiksi etupäässä palvelujärjestelmän toimenpiteiden kohteina, joka jätti heidän potentiaalinsa politiikan toimijoina arvailujen varaan. Niin ikään kansalaisyhteiskunta nuorten toiminnan arkisena areenana ei saanut ansaitsemaansa huomiota puolueohjelmissa, joissa kansalaiseksi kasvamisen instituutioina mainitaan lähinnä koulu ja koti.

Nuoret näyttäytyivät tutkijoiden mukaan vaaliohjelmissa lähinnä perinteisten instituutioiden, palvelujärjestelmän ja riskiajattelun kautta. Tutkijoita ei tätä taustaa vastaan yllätä, että nuoret eivät löydä vaaliohjelmista tai ylipäätään politiikasta mitään tarttumapintaa.

Positiivisena nähtiin se, että nuoret ovat läsnä lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa erityisenä ikäryhmänä. Vaaliohjelmissa nostetaan esiin ilmiöitä, jotka koskettavat nuoria ikäryhmiä aivan erityisesti. Puolueita ei voi täten syyttää nuorten ja nuoruuden ohittamisesta.

Analyysi paljasti, että yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus ja sen kääntöpuoli, eriarvoisuus, yhdistivät yllättävänkin vahvasti kaikkia puolueohjelmia, vaikka retorisissa ja sisällöllisissä käsittelytavoissa eroja ohjelmien välille löytyikin. Nuoriin liitettyinä kysymyksinä eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus nousivat esiin tasa­-arvoisen ja viihtyisän peruskoulutuksen puolustamisena sekä erilaisina syrjäytymisen vastaisina toimina.

Eriarvoisuuden ylisukupolvisuus ja kasautuvuus tunnistettiin mutta tilaa ei tuntunut löytyvän muutosvalmiudelle. Esimerkiksi vaaliohjelmissa oli vain vähän käytännön ratkaisuehdotuksia nuorten työllisyyden parantamiseksi tai niin sanottuihin epätyypillisiin työsuhteisiin työllistyneiden nuorten aseman vahvistamiseksi. Tutkijat kysyivätkin, ovatko puolueet edelleen vahvasti kiinni vanhoissa malleissa, vaikka työelämä rakenteineen ja olosuhteineen on rankassa muutoksessa.

Uudet vaalit ovat ovella ja toivoa sopii, että politiikasta ja poliittisesta toiminnasta avautuisi uudenlaisia toiminnan muotoja, joissa nuorten ääni, toimintatavat ja näkökulmat tulisivat kuulluiksi ja arvostetuiksi.

Anja Kuhalampi,
#luodehanke#nuoret#osallisuus#vaikuttaminen#politiikka#yhdenvertaisuus#tasa-arvo

Lähde: Nuoruus vaaliohjelmissa: toimenpiteitä, vaan ei toimintaa.

Nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto NÄKÖKULMA Huhtikuu 2015, nro 1