Kohti uutta vaalikautta

Selasin viime vaalien aikaan tehtyä Nuorisotutkimusseuran analyysia Nuoruus vaaliohjelmissa: toimenpiteitä vaan ei toimintaa. Tutkijat tarkastelivat puolueiden vaaliohjelmia nuoruutta koskevien kysymysten näkökulmasta: mitkä näkökulmat tai teemat hallitsivat, mitkä jäivät katveeseen? Erityisen kiinnostavaa oli nuorista ja nuoruudesta piirtyvä kuva, joka ohjelmista oli tulkittavissa?

Nuorisotutkimuksessa nuoruutta on perinteisesti tarkasteltu itseisarvoisen tärkeänä ajanjaksona ja nuoria on arvostettu yhteiskunnallisina toimijoina, joilla on kykyä, halua ja oikeuksia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuina puolueohjelmat olivat tutkijoille karua luettavaa. Nuoret tulivat mainituiksi etupäässä palvelujärjestelmän toimenpiteiden kohteina, joka jätti heidän potentiaalinsa politiikan toimijoina arvailujen varaan. Niin ikään kansalaisyhteiskunta nuorten toiminnan arkisena areenana ei saanut ansaitsemaansa huomiota puolueohjelmissa, joissa kansalaiseksi kasvamisen instituutioina mainitaan lähinnä koulu ja koti.

Nuoret näyttäytyivät tutkijoiden mukaan vaaliohjelmissa lähinnä perinteisten instituutioiden, palvelujärjestelmän ja riskiajattelun kautta. Tutkijoita ei tätä taustaa vastaan yllätä, että nuoret eivät löydä vaaliohjelmista tai ylipäätään politiikasta mitään tarttumapintaa.

Positiivisena nähtiin se, että nuoret ovat läsnä lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa erityisenä ikäryhmänä. Vaaliohjelmissa nostetaan esiin ilmiöitä, jotka koskettavat nuoria ikäryhmiä aivan erityisesti. Puolueita ei voi täten syyttää nuorten ja nuoruuden ohittamisesta.

Analyysi paljasti, että yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus ja sen kääntöpuoli, eriarvoisuus, yhdistivät yllättävänkin vahvasti kaikkia puolueohjelmia, vaikka retorisissa ja sisällöllisissä käsittelytavoissa eroja ohjelmien välille löytyikin. Nuoriin liitettyinä kysymyksinä eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus nousivat esiin tasa­-arvoisen ja viihtyisän peruskoulutuksen puolustamisena sekä erilaisina syrjäytymisen vastaisina toimina.

Eriarvoisuuden ylisukupolvisuus ja kasautuvuus tunnistettiin mutta tilaa ei tuntunut löytyvän muutosvalmiudelle. Esimerkiksi vaaliohjelmissa oli vain vähän käytännön ratkaisuehdotuksia nuorten työllisyyden parantamiseksi tai niin sanottuihin epätyypillisiin työsuhteisiin työllistyneiden nuorten aseman vahvistamiseksi. Tutkijat kysyivätkin, ovatko puolueet edelleen vahvasti kiinni vanhoissa malleissa, vaikka työelämä rakenteineen ja olosuhteineen on rankassa muutoksessa.

Uudet vaalit ovat ovella ja toivoa sopii, että politiikasta ja poliittisesta toiminnasta avautuisi uudenlaisia toiminnan muotoja, joissa nuorten ääni, toimintatavat ja näkökulmat tulisivat kuulluiksi ja arvostetuiksi.

Anja Kuhalampi,
#luodehanke#nuoret#osallisuus#vaikuttaminen#politiikka#yhdenvertaisuus#tasa-arvo

Lähde: Nuoruus vaaliohjelmissa: toimenpiteitä, vaan ei toimintaa.

Nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto NÄKÖKULMA Huhtikuu 2015, nro 1