tiistai 5. helmikuuta 2019



teksti ja kuvat: Terhi Kangas


Toimisiko koulu ilman seiniä?

Salpausselän koulun ysiluokkalaiset testaavat valtakunnallisesti ainutlaatuisessa pilotissa, tehostuuko oppiminen luokan ulkopuolella. KIS-pilotin taidoista on hyötyä myös jatko-opinnoissa ja työelämässä.Lukujärjestyksessä lukee äidinkieltä ja terveystietoa, mutta Salpausselän koulun ysiluokkalaiset Rimma Miettinen ja Siiri Kujala tekevät luokkatovereidensa kanssa pihalla lumiveistoksia. Ruokailun jälkeen päivä jatkuu dokumenttivideoprojektilla, vaikka lukujärjestys väittää silloinkin toista. Kerran kuussa koulupäivät vietetään Koulu ilman seiniä -taitomatkalla, jota ohjaavat ulkopuoliset asiantuntijat.

Tällä kertaa Suomen Ladun järjestämässä Snow Pro -koulutuksessa nuoret rakentavat lumesta hyppyreitä, veistoksia ja lumiukkoja. Luonto ja taide yhdistyvät oppilaiden arjessa lähes huomaamatta.
– Tässä oppii samalla ryhmässä toimimista ja ohjaustaitoja. Saamme myös todistuksen, jonka kanssa voi ohjata itse lumenveistoa erilaisissa tempauksissa. Tällaiset koulupäivät ovat kivaa vaihtelua luokassa istumiselle, Miettinen kertoo.
Luovuus jatkuu iltapäivällä musiikin ja kuvan äärellä Taideyliopiston ohjaajien johdolla. Jokainen oppilas rakentaa tänään musiikin aiemmin tekemäänsä videoon. Oma sävellys yhdistetään syksyn melontaretkellä tallennettuihin kännykkävideoihin.
Syyskaudella nämä ysiluokkalaiset olivat siis vieläkin kauempana koulun seinistä. Kolmen päivän melontaretki Päijänteellä tuntuu olleen toistaiseksi pilotin vaikuttavin osuus oppilaille.
 - Olin juuri tullut uutena luokalle enkä olisi kouluympäristössä varmasti tutustunut luokkaani läheskään niin nopeasti. Kaikki auttoivat toisiaan retkeilytaidoissa. Tehtävä, jossa piti olla itsekseen metsässä tunti ilman kännykkää, teki todella hyvää, Kujala kertoo.


Oppilaan vahvuudet esiin
Erja Sulonen on yksi Lahden kaupungin kahdeksasta koulunuorisotyöntekijästä. Hän työskentelee Salpausselän koululla ja on ollut mukana suunnittelemassa LUODE-hankkeeseen kuuluvaa KIS-taitomatkaa muun työryhmän kanssa. Liikkeelle on lähdetty tärkeistä pohdinnoista: miten ysiluokkalaisia voisi tukea löytämään omat vahvuutensa ja valmistaa heitä työelämän haasteisiin?Vahvistavia eväitä annetaan pitkin kevättä erilaisin toteutuksin. Pitkillä välitunneilla on tarjolla mediataitoja, kuten kuvaustekniikoita ja editoinnin perusteita. Nuorille annetaan mahdollisuus toimia vertaisohjaajana erätaidoissa, kuten melonnassa, trangian käytössä ja teltan pystytyksessä. Koululla on oma teemapäivä monialaisen oppimiskokonaisuuden ympärillä. Repoveden vapaaehtoisesta Työelämätaidot haltuun luonnossa -leiristä osallistujat saavat todistuksen. KIS-lukuvuosi esitellään oppilaiden kanssa vanhemmille toukokuussa.
Täysin ongelmaton Koulu ilman seiniä -pilotti ei koulun näkökulmasta ole ollut.
– Koulurakenteet eivät tue parhaalla tavalla uuden opetussuunnitelman toteutumista. On ollut mahtavaa huomata nuorissa syttynyt palo uudenlaiseen tekemiseen, mutta kaiken uuden sovittaminen koulun arkeen on välillä ollut haastavaa, Sulonen huomauttaa. Sitten hänellä onkin jo kiire kiikuttamaan kuumaa vettä ulkona lumenveistoa vasta aloittelevan ryhmän lämmikkeeksi. Opettajanhuonekin kahvitermoksineen on tänään viety kinosten keskelle.


Uutta opsia jalkauttamaan


Koulu ilman seiniä -pilotin (KIS) tavoitteet nousevat uudesta opetussuunnitelmasta, joka on saanut osakseen voimakastakin kritiikkiä. Osa asiantuntijoista pelkää itseohjautuvuuden ja perheille sälytettävän vastuun lisäävän eriarvoisuutta ja kytkevän jopa syrjäytymisen siemenen. KIS-työryhmän projektipäällikkö Paavo Heinonen Suomen Urheiluopistolta ja tutkija Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistolta tunnistavat hekin opetussuunnitelmasta haastavia elementtejä. Koululaisilta edellytetään osin taitoja, jotka ovat aikuisillekin vaikeita.
Pilottia sosiaalipsykologian vinkkelistä seuraavan tutkijan tehtävänä on selvittää tutkimuksellisin metodein, mikä nuorille on merkityksellistä ja mitä he haluavat tulevaisuudelta.
– Vastauksista saadaan tärkeää tietoa opetuksen kehittämiseen. Myös vaikuttavuuden arviointi on tärkeää, jotta hankkeessa tehty työ juurtuisi arkeen osaksi laaja-alaista oppimista, Hakoköngäs kertoo.
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla, ja sitä rakennetaan jokaisessa oppiaineessa. Salpausselän koulu on nostanut painopisteikseen erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen sekä osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen. Nämä konkretisoituvat hyvin KIS-taitomatkalla ja erityisesti syksyn melontaretkellä. Heinonen teki retkellä useita positiivisia havaintoja. Luokasta poistuminen tekee hyvää kaikille, ja mitä monialaisemmin tekemistä tarjotaan, sen parempi. Kaikki eivät syty kaikesta.
– Luontomiljöössä ja toiminnallisissa aktiviteeteissa esiin pääsevät nuorten kouluympäristössä piiloon jäävät taidot, joita tarvitaan jatko-opinnoissa ja tulevaisuudessa. Opettajatkin tunnistivat oppilaistaan uusia vahvuuksia.
Juttu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 30.1.2019


Katso myös ESS:n video, jossa Suomen Ladun Elli Keisteri-Sipilä kertoo LUODE-hankkeesta https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2516126




Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)