maanantai 5. elokuuta 2019

Aktiivitaitoja tuleviin muutoksiin




 Marcus Ziemann haastatteli tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniusta  4.8.2019. Wileniuksen mukaan elämä on tähän saakka pyörinyt ihmisen perustarpeiden ympärillä. Meille on riittänyt, että suuhun on saanut syötävää, on ollut paikka missä asua, puoliso, kavereita ja mahdollisuus hiukan toteuttaa itseään.

Mutta perustarpeiden tyydyttämisessä on nykyaikana käynyt huonosti. Ostamme valtavasti krääsää, syömme aivan liikaa ja aiheutamme suunnattomia ympäristöongelmia. Tämä perustarpeiden ylityydytys on saanut meidät jumiin.
Nyt ihmiskunnan on otettava seuraava loikka. Se tarkoittaa, että ihmiset eivät enää itsekkäästi ajattele, mitä maailma voi antaa minulle, vaan alkavat kiinnostua omasta panoksestaan maailman hyväksi.
– Olemme menossa sellaiseen maailmaan, jossa ihmiset tarvitsevat mielekkyyttä. Meille ei enää riitä, että huolehdimme pelkästään perustarpeista, sanoo Wilenius.
Teknologiamaa Suomi voisi kaikessa tässä olla edelläkävijä. Wilenius uskoo, että jos joku maa onnistuu ottamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa kokonaisvaltaisen loikan, niin se on pieni ja ketterä Suomi.
Toinen iso muutoksen kohde on Wileniuksen mukaan työelämä. Ihmisiä kiinnostaa tulevaisuudessa puhuttaessa ympäristöasioiden lisäksi yleensä myös työ, oppiminen ja koulutus.
Wilenius kertoo, että tutkimusten mukaan hierarkia on menestyvissä yrityksissä matala. Edistykselliset organisaatiot luottavat tiimeihin ja antavat niiden päättää omista asioistaan. Menestyneissä yrityksissä myös kommunikoidaan taitavasti, mikä mahdollistaa uuden oppimisen. Organisaatiot kuitenkin toimivat edelleen sillä periaatteella, että vain joillakin on oikeus tai velvollisuus vaikuttaa. Tässä tulee Wileniuksen mukaan tapahtumaan kuitenkin kulttuurinmuutos. Ihmiset vaativat, että yrityksiä ei voi enää johtaa heitä kuulematta.
Markku Wilenius peräänkuuluttaa aktiivitaitoja. Taitoja, joilla oma työpanos tehdään tarpeelliseksi ja tarjotaan aktiivisesti. Kiinteitä työpaikkoja, joihin vain mennään säännöllisesti tekemään töitä palkan eteen, on yhä vähemmän.
Ensimmäistä avaintaitoa Wilenius kutsuu planetaarisen elämän taidoksi. Se on taito ymmärtää, miten elollinen järjestelmä toimii. Toinen Wileniuksen avaintaito on kompleksisuustaito. Se tarkoittaa, että vaikka maailmassa informaatiota on koko ajan enemmän, ajatus pysyisi silti selkeänä. Kolmantena listalla ovat luovuustaidot. Wileniuksen mukaan tällä vuosisadalla tarvitaan taitoa löytää uusia näkökulmia vanhoihin ongelmiin. Tuoreiden näkökulmien hakeminen vaatii ajatukselta liikkuvuutta.  Neljäntenä taitona Wilenius mainitsee empatiataidot. Taito korostuu, koska ihmiset ja tieto liikkuvat jatkuvasti enemmän. Kun tänä päivä noin puolella maailman ihmisistä on mahdollisuus olla aktiivisia verkon kautta, kymmenen vuoden päästä se voi olla jo 90 prosenttia maailman väestöstä.
Referoinut 
Anja Kuhalampi 
#luodehanke#tulevaisuustaidot#tulevaisuudentyöelämä#nuoret#aktiivitaidot









maanantai 27. toukokuuta 2019

Oikea asenne ja motivaatio


Vuosittain toteutettava Nuorten tulevaisuusraportti tutkii yläkoululaisten, lukiolaisten ja nyt myös toisen asteen ammattiin opiskelevien ala- ja koulutusvalintoihin liittyviä tulevaisuudensuunnitelmia. Vuonna 2019 tutkimukseen vastasi ennätykselliset lähes 14 000 nuorta. 

Oli kiinnostavaa lukea uusinta raporttia (2019) LUODE-hankkeen näkökulmasta. Erityisesti nuorten positiiviset näkemykset työelämästä ilahduttivat. Nuoret näkevät työelämän mahdollisuudet positiivisina ja uskovat löytävän paikkansa tulevaisuudessa. Yli 90 prosenttia toisen asteen opiskelijoista pitää työtä itselleen tärkeänä asiana ja yli neljä viidesosaa odottaa innolla työelämään siirtymistä. Nuorilla on siis korkea työmotivaatio jo opiskeluaikoina.

Nuoret ovat myös sisäistäneet, että omaa osaamista on kehitettävä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti koko elämän ajan. Halu kerryttää omaa osaamista on korkealla ja omaa kehittymistä halutaan vaalia moninaisten keinojen kautta. Raportissa korostetaan, ettei osaaminen ei ole pelkkiä taitoja, vaan myös oikeanlaista asennetta.
: Kun
Median rooli nähdään yhä tärkeämpänä ja sosiaalisen median tarjoamat globaalit yhteisöt vaikuttavat nuorten tulevaisuuskäsityksiin vahvasti. Vaarana nähtiin, että some-kanavien kautta saatava tietotulva saattaa passivoida nuoria tiedonhaussa. Uhkana on, että avoimen ja globaalin verkostoyhteiskunnan vaatimukset saattavat yksilötasolla johtaa ahdistukseen.

Valtakunnallinen vaikuttaja Talous ja nuoret eli TAT nosti raportista esiin kolme asiaa. Ensinnäkin TAT toivoo, että nuorten korkeasta motivaatiosta otetaan kaikki irti. Yritysten ja nuorta lähellä olevien organisaatioiden tulee rohkeasti tarjota monenlaisia tehtäviä ja oppimisen mahdollisuuksia. Toiseksi he haluavat, että somen passivoivaan vaikutukseen vastattaisiin, muun muassa hyvien esikuvien antamisella. Nuorille on annettava hyviä roolimalleja ja uratarinoita työhön siirtymisen tueksi. Kolmas asia on ohjauksen tarve. Nuoret kaipaavat edelleen jatko-opintojen ja alavalintojen suhteen yksilöohjausta. Yksilöllistä ohjausta ei saa laiminlyödä. 

Anja Kuhalampi
#luodehanke#työelämä#tet#tulevaisuus##nuoretjatyö#osaaminen


keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Koulutuksen mallimaa?


OECD-raportti Investigating in Youth Finland julkistetiin 7.5.2019. Raportti käsittelee nuorille suunnattujen palvelujen toimivuutta. Arvioinnin kohteena ovat muun muassa toisen asteen koulutuksen opiskeluhuolto sekä työhallinnon, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen palvelut sekä KELA-palvelut.

Oli suuri yllätys, että Suomen nuorisotyöttömyys on setsemänneksi korkein OECD-maissa, heti Portugalin ja Ranskan jälkeen. Työllisyysaste on selvästi Norjaa ja Ruotsia alempi. 

Toinen yllätys oli kuinka valikoiva koulutusjärjestelmämme on. Noin 67% hakijoista hylätään korkeakouluopinnoissa kun OECD-maissa hylkäysprosentti on keskimäärin 30%.

Suomi ei taida ollakaan sellainen koulutuksen mallimaa, jota esimerkiksi aina Pisa-tulosten yhteydessä hehkutellaan. Raportista ilmenee myös, että erityisesti osaamistasoltaan heikommat nuoret kohtaavat vaikeuksia työelämässä. Kuilu osaajien ja NEET-nuorien välillä kasvaa koko ajan.

Raportissa esitellään pitkä suosituslistaus asioista, jotka auttaisivat Suomen tilanteeseen. Esimerkiksi vaaditaan helpotusta toiselta asteelta korkeakouluun siirtymiseen. Suositellaan myös korkeakouluasteen koulutusjärjestelmän kapasiteetin laajentamista.

Itselleni tuli mieleen musiikkiteatterilinjan ja kuvataidekoulun lakkauttaminen Lahden ammattikorkeakoulussa. Miksi se tehtiin? Mitä järkeä siinä oli? Esimerkiksi moni näyttelijäksi haluava nuori joutuu usein pakotetusti pitämään välivuosia, kun sisäänotto on niin vähäinen. Musiikkiteatterilinja antoi mahdollisuuden kulkea suoraa unelmaansa kohti ja antoi samalla hyvät eväät työllistymiseen.

Anja Kuhalampi
#luodehanke#OECDraportti#suomenkoulutusjäjestelmä#työllisyys#nuorisotyöttömyys



perjantai 22. maaliskuuta 2019

Linkki yrittäjäkyselyyn


Hei ysiluokkalainen,

alla olevasta linkistä pääset vastaamaan LUODE -hankkeen yrittäjyyskyselyyn. Pohdi asioita omasta näkökulmastasi, äläkä stressaa oikeinkirjoituksesta tai kielioppisäännöistä - olemme kiinnostuneita juuri sinun ajatuksistasi sellaisena kuin ne ovat! Kiitos vastauksistasi jo etukäteen.