keskiviikko 24. lokakuuta 2018


Vaikuttavuuden avaimet


YLEn A-studiossa 23.10. hämmästeltiin nuorten syrjäytymiseen kohdistuvien hankkeiden määrää. Hieman epäilevään sävyyn puhuttiin hankkeiden tuloksista. Arvostelu kohdistui nimenomaisesti hankkeiden lyhytkestoisuuteen, pirstaleisuuteen ja osin päällekkäisyyksiin. On tarpeellista, että aiheesta käydään keskustelua.

Hankkeiden siiloutumisesta oli huolissaan Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord, joka toisaalta myönsi ongelmien olevan ylempänä rakenteissa. Nordin mukaan rahaa jaetaan konsensus periaatteella - jokaiselle jotakin. ”Ongelmien ilmetessä vain lisätään rahoitusta, mutta useinkaan ei haasteta jo olemassa olevia palvelurakenteita kehittämään toimintaansa” kuvaa Nord. Hän tarkentaa, että hankkeissa tehdään kyllä hienoa työtä, mutta tulokset jäävät vähäisiksi.

Illan toinen vieras Georg Henrik Wrede kertoi kuinka edellisellä hallituskaudella, erityisesti TEM:n toimesta ajettiin nuorisohankkeita yhden ministeriön alaisuuteen. Mutta asia ei edennyt. Syyksi Wrede näkee poliittisen tahdon puutteen, järjestöjen, organisaatioiden ja lobbareiden eriytyneet toiveet ja intressit. Joskin hän mainitsi hyvänä esimerkkinä onnistumisista Ohjaamo-toiminnan, joka saatiin juurrutettua pysyvästi: ”ohjaamot ovat luoneet yhden luukun periaatteen, eli nuori saa yhdestä paikasta kaiken tarvitsemansa tiedon”.

Molemmat vieraat näkivät syrjäytymisen olevan hankalasti hahmotettava asia. Wrede vertasi sitä ameebaan, jonka rajoista on vaikea saada käsitystä. Nordin mielestä yhteiskunnallinen keskustelu Suomessa on kyllä vilkasta ja ”kaikenlaisia mietintöjä, lausuntoja ja esityksiä nuorten syrjäytymisestä syntyy, mutta konkretia puuttuu”. Wrede ja Nord olivat yhtä mieltä siitä, että hallitukselta ja poliittisilta puolueilta tarvitaan yhteinen selkeä visio, jonka avulla voidaan lähteä etsimään pysyvämpää ratkaisua nuorten syrjäytymiseen. Ilmiö ja ongelma on kyettävä rajaamaan ja kuvaamaan tarkemmin.

LUODE-hankkeen projektipäällikkönä toki peilasin keskustelua monialaiseen toimintaamme. Onko toimintamme irrallista, lyhytkestoista, vaikutuksiltaan epämääräistä? Ei ole. LUODE-hankkeessa olemme saaneet jatkuvuutta hyville käytännöille, joita syntyi jo MUN JUTTU -hankkeessa. LUODE-hankkeen uudet fokukset auttavat sitomaan yhä paremmin toimenpiteitä olemassa oleviin rakenteisiin. Esimerkiksi Koulu ilman seiniä, KIS-pilotti rakentaa toimintansa tukemaan peruskoulun uuden opetussuunnitelmanmukaisia laaja-alaisia opintokokonaisuuksia. Työelämään tutustumisjaksojen (TET ja TTO) kehittäminen muotoutuu olemassa olevien palvelujen puitteissa Lahden kaupungin sivistyksen palvelualueen ja yhdessä opinto-ohjaajien ja oppilaiden kanssa. Lisäksi valtakunnalliset ESR-koordinaatiohankkeet Osuma ja Sokra ovat webinaareissaan ja tapaamisissaan mahdollistaneet jatkuvan vuorovaikutuksen muiden hankkeiden kanssa.

Kaikki hankkeen toimenpiteet ovat syntyneet huolellisessa ja kauaskantoisessa suunnitteluprosessissa. Itse olen sataprosenttisen varma, että juuri suunnitelmallisuus ja hankkeeseemme linkittyvä tutkimus lisäävät vaikuttavuutta. Kun toimintojen arviointi ei ole vain palautelomakkeiden varassa vaan tutkijat ovat mukana kaikessa keskeisessä toiminnassa tekemässä osallistuvaa havainnointia, tulokset ovat selkeämmin osoitettavissa ja levitettävissä.


Anja Kuhalampi
#luodehanke#syrjäytyminen#nuoret#osallisuus#osaaminen#hankkeet



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti