Arviointitutkimus ja nuoriso 2.0 -kirjoitussarja

Nuorisotutkimusverkosto on aloittanut kiinnostavan kirjoitussarjan ajankohtaisesta aiheesta. LUODE-hankkeessakin aihepiiri on hyvin tuttu, sillä hankkeessa tehdään arviointitutkimusta, joka kohdistuu nuorten osallistumiin pilotteihin ja pajoihin. Lisäksi tuotetaan tietoa nuorten arjesta, arvo- ja elämismaailmasta. Menetelminä käytetään soveltavan toimintatutkimuksen menetelmiä kuten osallistuvaa havainnointia. 

LUODE-hankkeessa nähdään tutkimuksen merkittävä rooli tulosten juurruttamisen ja levittämisen kannalta. On myös tärkeää saada jo hankkeen aikana tietoa toimenpiteiden toimivuudesta, että voidaan välittömästi tehdä korjausliikkeitä toiminnassa.

Nuorisotutkimusverkoston Näkökulma-sarjassa käynnistyy moniääninen Arviointitutkimus ja nuoriso 2-0 -kirjoitussarja. Verkoston tutkijoiden mielestä arviointitutkimuksille vaikuttaa olevan runsaasti tilausta tällä hetkellä. Tutkimukselta toivotaan enemmän tukea käytännön toiminnan kehittämiseen mutta myös poliittisen päätöksenteon tueksi. Toisaalta hanke- ja projektimaailma vaatii indikaattoreita ja toiminnan laadun arviointia.

Kirjoitussarja avaa arviointitutkimuksen ulottuvuuksia ja teemoja. Kirjoittajat pohtivat arviointitutkimuksen tekemistä erilaisissa ympäristöissä, erilaisille tilaajille ja erilaisilla menetelmillä. Äänessä ovat sekä nuorisotutkijat että nuorten parissa työskentelevät. Sarjaan on tullut jo kolme puheenvuoroa.

Kirjoitussarja alkaa Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laineen kirjoittamalla sarjan avaustekstillä Arviointitutkimusta tiedeaktivismina ja kansalaistoimintana. Laine avaa uutta hallitusohjelmaa ja näkee, että sitä on mahdollista lukea hallituksen halukkuutena tehdä yhteistyötä tutkimusmaailman kanssa. Hän pohtii Näkökulma-tekstissään arviointitutkimusten tekemistä akateemisena yhteiskuntaan osallistumisen muotona.  

- Vaikka Rinteen hallitusohjelma on kaikkien aikojen pisin, voi selvitysten ja arviointien laajaa kirjaamista pitää eräänlaisena arviointitutkimusten, asiantuntija- ja selvitystyön arvonantona: uusi hallitus haluaa tehdä politiikkaa, joka perustuu tutkittuun tietoon, kuvaa Laine. 

Korkeakouluharjoittelija Riikka Hynninen kirjoittaa artikkelissaan siitä, miten etnografista havainnointia tehdessään tutkija on kentällä kokonaisena ihmisenä. 
- Osallistuva havainnointi voi olla hyvinkin fyysistä, ja kuinka monimuotoisesti tutkija voikaan   liikkua havainnoimassaan ympäristössä ja syventää ymmärrystään kentän tapahtumista olemalla avoin omien tunteidensa ja kehollisten kokemustensa tulkitsemiselle, sanoo Hynninen. 

Sarja jatkuu: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/arviointitutkimus-ja-nuoriso-kirjoitussarja#kirjoitussarjan-kirjoitukset

Anja Kuhalampi

#luodehanke#nuorisotutkimus#arviointitutkimus#hankkeet#nuortenääni#osallistuvahavainnointi#toimintatutkimus

Tutkija Eemeli Hakoköngäs kokemassa samoja köysilaskeutumisen jännityksen hetkiä kuin nuoret.

Ihmisen kokoisia ja näköisiä tavoitteita

Mahdollisuuksia nuorille -seminaaripäivässä OKM:ssä kuultiin uuden hallitusohjelman strategisista kärjistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Merja Niemi kertoi uuden hallitusohjelman keskiössä olevan ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen. Näiden muutosten nähdään muuttavan Suomea ja maailmaa ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. 

- Muutoksen keskellä politiikan on tarjottava ihmisille turvaa ja toivoa paremmasta huomisesta ja turvattava ihmisten hyvinvointi. Talouspolitiikan näkökulmasta se tarkoittaa se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta, kuvailee Merja Niemi hallituksen tavoitteita. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea lähdetään rakentamaan seuraavien strategisten kärkien kautta:

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikka -tavoite korostaa, että Suomella on hyvät mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaiseen ekologiseen jälleenrakentamiseen vakaan ja kestävän yhteiskuntarakenteen, koulutetun väestön ja korkean teknologiaosaamisen maana.

Kokoaan suurempi Suomi Euroopassa ja maailmalla -tavoite liittyy merkitykseltään kaikkein kauaskantoisimpiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkehitykseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ympäristön elinkelpoisena säilyttämiseen. Näihin asioihin vaikuttaminen edellyttää Suomelta mahdollisimman laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia. 

Elinvoimainen Suomi, liikenneverkot ja maatalous -tavoite ymmärtää Suomen hyvät edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana vahvuuksiensa vuoksi. Elinvoimaisen Suomen menestyksen avain on kyvyssä tarttua muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarjota niihin ratkaisuja.

Turvallinen oikeusvaltio Suomi, sen kehittäminen ja puolustuspolitiikka -tavoitteessa Suomi nähdään maailman turvallisimpana maana. Jos sellaisena haluamme säilyä Suomen on huolehdittava sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja arjen turvallisuudesta.

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -tavoite huomioi työllisyyden myönteisen kehittymisen viime vuosien aikana. Työttömyys on alentunut kaikissa ryhmissä. Suomen kaltaisissa talouksissa merkittävin tuottavuutta parantava tekijä on osaaminen ja teknologinen kehitys.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi -tavoitteessa painotetaan, kuinka suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille pohjoismainen hyvinvointimallimme on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen ei ole investoitu vain siksi, että siihen on ollut varaa, vaan jotta vaurastuisimme kansakuntana.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -painottaa koulutuksen olevan paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan. Tasa-arvoisen yhteiskunnan tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.

Näitä tavoitteita on helppo ymmärtää ja ottaa vastaan – ainakin paremmin kuin edellisen hallitusohjelman kiky- ja kasvustrategioita. LUODE-hankkeeseen peilaten nämä vaikuttavat inhimillisemmiltä ja ihmisen kokoisilta tavoitteilta. Voisin jopa väittää pienen hankkeemme osaltaan edistävän useampaa strategista tavoitetta.

Anja Kuhalampi

#luodehanke#hallitusohjelma#osaaminen#kestäväkehitys#työllisyys#oikeudenmukaisuus#hiilineuraalius#tasa-arvo#työmarkkinat#sivistys

Paremman tetin eväät

Helsingin sanomat uutisoi 6.9. TET-harjoittelusta nuorten näkökulmasta ja 8.9. Talous ja nuoret säätiön, TAT:n asiantuntijat kommentoivat asiaa työnantajan tulosuunnasta. 

Oppilaat määrittelivät hyvän TET-paikan sellaiseksi, jossa saa tehdä riittävästi itselle sopivia ja monipuolisia töitä. Monet arvostivat sitä, jos oli mahdollisuus oppia jotakin aivan uutta. Useimpien mielestä onnistuneen TET:n luo hyvä ja lämmin työpaikan ilmapiri. Nämä eivät vaikuta mitenkään ylivoimaisilta vaatimuksilta. Kuitenkin moni nuori pettyy. Työpaikassa ei ole riittävästi tekemistä, perehdytys ei toimi, nuori jätetään yksin tai ilmapiiri on lannistava, kuten Helsingin Sanomissa haastatellut nuoret olivat jaksonsa kokeneet.

Työnantajien näkökulmasta hyvä TET-kokemus on kaikkien etu. Hyvän TET-jakson aikana nuori pääsee tunnistamaan omia vahvuuksia, oppimaan hyödyllisiä taitoja ja saa arvokasta kokemusta tulevaisuutta varten. Työnantaja voi parhaimmillaan sytyttää kipinän ja saada innokkaita nuoria kesätöihin ja ylipäätään kiinnostumaan alasta.  

OAJ on osallistunut keskusteluun ehdottamalla, että opetushallitus teettäisi työnantajille sopivan oppaan. Oppaassa olisi mallipohja TET-jakson toteuttamissuunnitelmaksi ja yrityksiä kannustettaisiin laatimaan oma suunnitelma, jolloin tet-oppilaan ottaminen olisi helpompaa ja sujuvampaa.

LUODE-hanke on luonut oppaan TÖIHIN SIITÄ nuorille tettiläisille. Seuraava vaihe on saada mukaan opojen lisäksi eri oppiaineen opettajia, jotka ohjeistaisivat oppilaita oman sisältönsä lähtökohdista tarkastelemaan työpaikkaa ja sen mahdollisuuksia. Esimerkiksi biologian opettaja ohjeistaisi tarkkailemaan kestävän kehityksen teemoja, äidinkielen opettaja viestintä ja some-ratkaisuja yrityksessä ja yhteiskuntaopin opettaja työelämän muutostrendejä ja niin edellleen. Kolmas vaihe olisi luontevasti oppaan teko työnantajan tarpeisiin.

TAT:n KUN KOULU LOPPUU -sivusto on paras mahdollinen paikka tällaisille ohjeille ja oppaille. LUODE-hankkeessa ollaan todella iloisia yhteistyöstä TAT:n osaajien kanssa. Sivusto voisi ottaa sisältöihinsä myös työnantajille suunnatun oppaan. 

Anja Kuhalampi

#luodehanke#työelämä#nuoretjatyö#uusityö#tet#kunkoululoppuu#työllistyminen